Ihana valo!

Eilinen oli oikea aurinkopäivä. Tosin nautin siitä vain auton ratin takaa, kun kiertelimme nuoreman pojan kanssa urheilukauppoja uusia lasketteluvermeitä etsien. Eilisestä rahankäytöstä joulukin kalpenisi.

Samalla matkakuume valtasi mielen; enää n. kuukausi kun olemme alpeilla Livignon rinteillä! Siitä tulee todellinen valopläjäys, ne upeat maisemat, joka voi ainoastaan kokea ja se valon määrä! Tänä vuonna tulee kolmas kerta kun lomailemme siellä.

Odottelen, että tämä sunnuntai tästä valkenee, ja pääsen nauttimaan kotimaan kevätauringosta, tätä päivää en aio viettää auton ratin takana. Miehellä niin taitaa käydä, mutta kyseessä on ralliharjoitukset, että ehkä se on huvittelun puolelle kuuluvaa autossa "istumista".

Vaihto

Pääsin opinnoissa siirtymään toiseen opintoryhmään. Sama sisältö, mutta edetään hitaammin; vain yksi opintopäivä kahdessa viikossa. Hyvä, alussa voin kerrata, eikä tahti tapa, ylivoimaiseksi se alkoikin käydä kun olin leijonaosan tammikuusta poissa pelistä.
Uusi opintoryhmä on monikansallinen, englanniksi on helpompi opiskella, kun kaikki materiaali on lontoonkielistä.

Kyläilyä

Viime viikonloppu jatkui kyläillen. Lauantai-iltana istuimme naapurissa Salmilla ja sunnuntaina mummi ja ukki kävivät meillä "Ronjan-päivä" kahvilla. Ikävä kyllä nimipäiväsankari ei päässyt kahvipöytään, mutta sai suuren luun.

Sitä samaa kyläilyä jatkoimme ukin syntymäpävillä 9.2., pvm joka aina kuulemma virastoissa sekoaa, kun sanoo syntyneensä yhdeksästoista...

Naisenergiaa

Seuraavan työviikon päätteksi poikkesimme ystäväni Tuulan kanssa katsomassa FC Venusta. Iso laatikko lämpimiä popcorneja vie sopivasti nälän ja on varsin kevyt naposteltava Pepsi Maxin kanssa. Suolaa tietysti saa liikaa...

Leffa pursusi positiivista negatiivisista tunteista syntynyttä naisenergiaa, ja sitä samaa puhtia käytin, kun elokuvan jälkeen kävelimme yhden naistenvaatetusliikkeen LÄPI. Onneksi on alennusmyyntien aika, tai ehkä juuri siksi ostin muovikassillisen vaatteita.

Talvi-iloa

Tammikuun lopussa pakkanen putosi tai lämpötila nousi, kuinka sen haluaakin ilmaista. Mutta kuitenkin; mökin lämmitys -8 pakkasasteesta sisälämpötilaan tuli mahdolliseksi, parinkymmenen miinusasteilla se olisikin ollut epätoivoista. Ja kuka hullu silloin ulkoilee?

Vietimme kunnon mökkiviikonlopun talviulkoilun merkeissä. Aurinko paistoi päivällä, ja jäällä kävelessä tunnelma enteili kevättalven aurinkopäiviä. Koiratkin saivat taas touhuta vapaina ulkona niin paljon kun halusivat ja illalla ne nukkuivatkin onnellisina väsymyksestä tuhisten. Ronjan piti taas ängetä itsensä liian pieneen korituoliin, asia mikä jaksaa huvittaa meitä :)

Loppujen lopuksi moottorikelkasta katkesi kaasuvaijeri, mutta silloin oli jo kotiinlähtöpäivä.