26.12.2005

Ja isoa

Joulun laittaminen on raastavaa, vaikka aikaa ei työssäkäynnin ja opintojen jälkeen jääkään sille "itse tekemiselle". Onneksi kaupoista saa. Sitten kun se joulu on vihdoin valmis, maha täynnä maukasta ruokaa ja muutama glöki nautittu, koko kehoon hiipii valtava raukeuden tunne ja väsymys...
Eilinen rauhallinen joulupäivän ilta oli ihana suklaan ja uusien kirjojen parissa. Tv:stäkin tuli hyvää ohjelmaa.
Nyt on jo oppinut sen, ettei päiviin saa mahduttaa liikaa actionia.

Aattona kyläilivät vanhemmat ja me puolestamme lounastimme eilen mummilassa. Tänään on vuorossa toinen mummola...

Nyt on oikea luminen valkea joulu postikorttimaisemineen!

Pikkujoulua

Kymmenvuotisena vakioasiakkaana (hah-haa) vietimme lähipub-Fransin pikkujoulua. Aika harvakseltaan siellä tosin on tullut käytyä, mutta monta mukavaa hetkeä vietettyä...
Paljon tuttaviakin oli liikkeellä. Näin viikkoa ennen h-hetkeä on hyvä päästä tunnelmaan.

Purtavaa

Yritysasiat rahalaskelmineen ovat tuskastuttavia. En ole enää perillä vero ym. laeista, niinkuin olin 7 vuotta takaperin. Silloin lopettelin kotona tekemiäni kirjanpitohommia. Suunnittelu aiheuttaa päänvaivaa ja kun olokaan ei ole paras mahdollinen on paha olo taattu.

Mutta nyt kun se on tehty, se on valmis!! Huonommallakin logiikalla.

15.12.2005

ralli-saunailta

Saspa Oy kiihdytteli Heinola-rallissa lauantaina. En kipuputken jälkeen jaksanut lähteä mukaan 15-tuntiseen ulkoilurupeamaan, mutta lupasin laittaa ruuan ralliväelle, kun illalla kotiutuvat. Mies istui kartturina ja nuorempi poika oli huoltojoukoissa mukana. Sijoitus oli ollut aika hyvä, mutta ulosajo yhdellä pätkällä vei puolitoista minuuttia aikaa ja se pudotti sijoitusta viidenteentoista.

Yö venyi aamuksi ja rallinjälkeiset kihlajaisiksi (vaikkei niitä oikein aamuyöllä kolmen jälkeen voinut järjestää). Minä poistuin kuvioista omaa tyynyä katsomaan paljon aikaisemmin kun muu väki. Vieraat Allu ja Lissu Jimi-koirulinsa kanssa kotiutuivat sunnuntaina illan suussa.

kipee

Itsenäisyyspäivän loppuviikko (mikä termi!) menikin sitten surkeissa merkeissä, kun niska-hartiaseutu + muu kroppa oli aivan jumissa ja kipu räjähteli päässä. Sopivalla myrkkyannostuksella ja levolla pikku kävelylenkkien kera tuo alkoi helpottamaan.

Perjantaina iltapäivällä tapasin ystäväni Hannan. Olin varannut meille molemmille intialaisen päähieronnan Medika Novasta.
Minulla säryt helpottivat jo hoidon alussa ja muutenkin hieronnasta tuli hyvä olo. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokeilin intialaista päähierontaa.
Söimme Siipiveikoissa, niinhän se on, että "hyvä ruoka, parempi mieli", tuntuu mainoslause pitävän paikkaansa.

Syönnin jälkeen kiertelimme Stockmannilla.
Löysin vanhemmalle koirallenikin Kong-lelun eli nyt pääsen testailemaan kongreseptejä.
Kivituikut olivat tarjouksessa, ja se joulunpunainen tarttui ostoskoriin :)

Myöhemmin hain yhden potilaan sairaalasta, ja ajelimme takaisin koti-Koskiin.

6.12.2005

tauko

Kirjoitteluun on päässyt pujahtamaan kuukauden tauko.

Tänä aikana on purettu eteisen seinää, että tilaan saadaan avarampaa tuntua.

Juhlittiin isänpäivää kotona (sain vielä 14 ja 17-vuotiaat pojat viemään aamutarjotinta) ja tietysti molemmilla vaareilla.

Yläasteen vanhempainillassa marraskuun puolessa välissä oli teemana alkoholi ja huumeet. Paikalla oli poliisi kertomassa päihteistä. Me vanhemmat saimme nähdä ja haistella erilaisia huumausaineita ja niiden käyttämiseen liittyvää tavaraa. Hyödyllinen ilta. Nykyään nuoruus on "vaarallisempi" kuin oman nuoruuden aikana vaikka pikku paikkakunnalla asutaankin.

Mies vaihtoi työpaikkaa, saa kuulemma 25v metallikäsitöitä riittää.

Yhdet pikkujoulutkin juhlin, Walatin (agility team). Mies lähti mukaan jatkoille Onnelaan. Naapurin Tarjan seurassa lähinnä tuli ilta vietettyä. Tarjan pitämä toko jäi myös joulutaolle, ja veimme Ronjan kanssa kukkaset kiitokseksi koulutusopeista.

Joulukuu vaihtui ja ilmassa on joulutunnelmaa, ihanaa että on satanut lunta. Koiratkin on innoissaan pyörimässä hangessa ulkoillessaan. Ja nuorempi poika tienaa lumitöillä :)

Viime lauantaina meillä oli Lissu ja Allu lastensa kanssa kylässä, ja tänään itsenäisyyspäivänä kävin Lissun luona Topin kanssa (Lapinkoira-pentumme). Heillä on Collie-pentu samaa ikäluokkaa ja koirilla oli kova meno päällä.

Paisti on paistettu ja ikkunalla tuikkivat Iittalan kivituikut väreissä valkoinen ja sininen. Tv on taustalla auki, linnan juhlat tietysti sieltä tulee. Olen kai tulossa vanhaksi, kun moiset "juorut" jo edes vähän kiinnostaa... ;)

7.11.2005

viikonlopun tarinaa

Viime lauantai meni toipuessa, nukuin suuren osan päivästä. Aviopuolisko oli ensimmäisissä pikkujouluissa, VaTosua:n pippaloissa. Nuorempi poika kävi Skiexpossa Pasilassa ja vanhempi kävi katsomassa SM-liigaa.

Sunnuntaina keitin kahvia ikääntymisen "kunniaksi" ja oli taas kiva tavata meidän lasten isovanhempia. Töissäkin sain yllättäen suloisen kissakortin naapurilaitoksen leideiltä, siitä tuli tosi hyvä mieli.

Loppuillasta tein oharin, tarkoitus oli mennä agilityyn maneesille, mutta kun naapurikaan ei lähtenyt tein u-käännöksen alkumatkasta. Kova sadekuuro sai eläytymään esteiden kantamiseen pilkkopimeässä (otsalamppu päässä) kurasavimaastossa, jossa myös koiraa taluttelisin odotellessa radalle pääsyä märkänä hevosenkakkakikkareitten maustamaan lanattuun hiekkamaneesiin, jonka hiekkaa löytyy omienkin hampaiden välistä treenin jälkeen... Ajattelin, että näin paljon en siitä pidä ja sillä piste. Sunnuntai-ilta menikin sitten lemppariohjelmia katsoessa, opiskellessakin ja selitin koirulille, että nyt löhötään. Huonompi vaihtoehto kuntoilun kannalta molemminpuolisesti, mutta kuntoillaan paremmalla säällä ja mukavammissa olosuhteissa!

Teatteria

Keskiviikkona kävin ystäväiseni Tuulan kanssa katsomassa TTT:n Suomenhevosen. Aivan mahtava esitys! Huumoriltaan, traagisuudeltaan ja sanomaltaan. Maria Aron roolisuoritus oli huikea.
Koko näytelmä toimi hyvin kulisseja vaihtamatta peltoaukean reunassa pienessä mökissä, ex vaimon, ex anopin, yhteisten teinilasten ja uuden naisystävän sanaillessa isännän kanssa. Keskeisiä tekijöitä olivat pakstin ja mikrouuni ;) Sama mikrouuni malli on allekirjoittaneella mökkimikrona, hankittu v. 1989 :) Mutta omaisuuden säilytyspaikka se ei ole...

Ehkäpä tämän voisi lukea kirjana, Aamulehti sitä kovasti mainostaa.

Kummin töitä

Sunnuntaina tapasin pitkästä aikaa "kummitytin", kävimme katsomassa lastenelokuvaa Madagascar. Hauskaa, että vapauteen karanneet eläimet loppujen lopuksi kaipasivat eläintarhan "palveluita", kertookohan se jotain meistä nykyihmisistä.

Onneksi saan tehdä vielä lapsellisia asioita lasten kanssa, pelkkä aikuinen elämä olisi tylsää.

29.10.2005

Sitä itteensä

Viikko on ollut työntäyteinen. Tiistaina olin Tampere-Talossa SQL-seminaarisssa. Hain siitä lisämaustetta, kun opinnoissa kävimme paripäiväisen katsauksen tähän aiheeseen. Aika vähän sain seminaarista irti, mutta SQL2005 julkaistaankin vasta nyt syksyllä (pienten ensimmäistä service packia odottavien puutteiden kera "Microsoftin tapaan"). Lähinna eroavaisuudet edelliseen versioon avautuivat parhaiten.

Kävin myös UPJ-kehityskeskustelun, josta jäi varsin positiivinen olo. Tosin UPJ:n tuomasta palkkauudistuksista, siis euromääristä, on työntekijöillä vielä surkean vähän tietoa. Ensi viikolla käydään tuo UPJ-tasoarviokeskustelu.

Viikolla sai käyttää raappaa ja harjaa. Toisen sisälämmittimen osto on edessä. Talvitassut sain jo viikonloppuna. Sitten käyttö siirtyi sateenvarjoon, ja talo on ollut täynnä suihkusta tulleita märkiä koiria...

Syyspimeyteen olen ottanut kirkasvaloa jo n. puolitoista viikkoa, ja sanoisin, että se avaa silmät aamulla.

Tauon jälken

Agilityssä oli taukoa kun syksyllä siirryttiin kentältä maneesiin. Parille ensimmäiselle maneesivuorolle emme päässeet, joten tauosta tuli kohtuullisen pitkä.

Sen jälkeen treenaamisen aloittaminen oli "ihan kamalaa".

Tiesin jo etukäteen, että n. 15 uuden koiran kanssa samoissa tiloissa oleminen on Ronjalle totuttelukysymys, samoin hevosenhajuinen halli. Treeni meni niin poskelleen kun se vaan voi mennä. Koiruuteni suhtautui epäluuloisesti kaikkeen, tahtoi karata (lue karkasi) naapurin koiran luo hallin toiseen päähän, tulimmehan leikkikaverin kanssa kimppakyydilläkin.
Tiesin, että kaverikoiran läsnäolo aiheuttaa Ronjan koirapäässä sekaannusta ja siihen totutaan pikku hiljaa.
Treenasimme remmin kanssa vaikeasti, ja homma ei ollut oikein kivaa. Jotkut pikku villakoirien omistajat eivät suhtautuneet oikein sanoisinko reippaasti koirani epäluuloon ja sekin otti hetkellisesti aivoon.

Kaikenkaikkiaan toivuin tästä vasta keskiviikkona ;) kun luin netistä kentältä karkailevista koirista, ja koirista joiden agilityuraan se oli jossain vaiheessa kuulunut. Homma on paljolti kanssatreenajien suhtautumisesta kiinni eli koira vaan otetaan kiini ja rataa jatketaan.

kioskissa

Viime lauantaina meille iski Kiekko-Ahmojen kioskivuoro. Tämä kiertää hallia käyttävien eri seurojen kesken. Kunnioitan niitä, jotka ulkojään aikana kökkivät 10 asteen pakkasessa siinä pienessä puuköhäelmässä jään reunalla. Ne paleluajat ovat onneksi ollet ohi jo muutamia vuosia, mutta kohtuullisen viileä paikka jäähallin kioski on kuitenkin, vaikka uuni ja pieni lämmityspatteri vähän helpottavatkin.

Aika kului pullia ja pasteijoita paistellessa, kassakoneen saloihin perehtyessä (jostakin syystä useimmalla lauantai aamun asiakkaalla oli vain 20 euron seteli... joka lopulta aiheutti hankaluuksia). Kylmä jäi ytimiini loppuillaksi, vaikka kioskissa olo (riittävän harvoin) onkin ihan kivaa.

taas harmaata

Vaikka loppuviikonloppu olikin muiden osalta menoa täynnä (moottorikelkkamessut ja vanhemmalla pojalla jääkiekkopelit), itse en jaksanut oikein mitään. Huono olo vei peiton alle, ja jäin sairaslomalle muutamaksi päiväksi.
Keskiviikkona oli koulujen taksvärkkipäivä, vanhempi poika sairasteli tällöin ja osan syyslomaansa.

mökki talviteloille

Edellisperjantaina laitoimme mökin talviteloille. Käynti oli nopein tähän astisista; olimme paikan päällä vain pari tuntia. Osakseni jäi pizzan lämmitys, miesväki hoiti puuhastelun. Koirat saivat ulkoilla,onneksi saderintama ei ylettänyt mökkisaareen saakka, vaikka matkalla tulikin kunnon kuuroja.

13.10.2005

Mitä tehdään yöllä kun ei nukuta? Silloin ei nukuta. Kirjoitetaan vaikka.
Lohdukseni huomasin että monia monia blogeja on päivitetty tässä yön pikkutunneilla.
Tiedän jo etukäteen, että jaksan huomisen päivän, mutta iltaa en, silloin on nukuttava.
Mutta - se siitä sitten.

Reetta oli löytänyt "hyviä" neuvoja PMS-oireisiin, yhtä "hyviä" näyttää olevan samalla sivulla unettomuuteen, kun rullaa sivua hiirellä alaspäin. Rikon surutta ja aina sääntöjä 1, 2 ja 3. Lisäsäännöistä rikon vain yhtä; juon kofeiinipitoista teetä lähempänä kuin kuusi tuntia ennen nukkumaan menoa...

Tänään, siis eilen olin ystäväiseni Tuulan kanssa Komediateatterissa katsomassa "Hyvää syntymäpäivää Vivian". Pidin siitä, pääosan näyttelijä, Liisa Roine, osasi todella näytellä huumorilla ja hyvin. Sain lipun lahjaksi, ja Suomenhevoseen meillä on jo liput varattuna. Mukavaa.

Nyt vuorokauden vaihtumisen jälkeen on kirjoitettu noin 100 blogiin, niihin jotka ovat listanneet itsensä Blogilistalle. Toki pystyisin muuttamaan kirjoitukseni näkyvää ajankohtaa ja päivämäärää vaikka puoleenpäivään 13.10.1990, jos tahtoisin, mutta miksi nähdä vaivaa.

8.10.2005

tämä aamu

Tänään olen löytänyt kaksi pissalätäkköä jalkapohjillani, molemmat sanomalehtipaikan vierestä. Kun ensin olin siivonnut toisen (ja tukkinut wc-pöntön paperimytyllä), istahdin mukavasti tähän koneen äärelle tuoliin, löysin jaloillani sen toisen.

Kun siihen vielä lisätään eilinen nettikatkos, joka jonkin asteisen säätämisen jälkeen osoittautui melkein poikki nakerretuksi telejohdoksi, odotan mitä tämä päivä tuo tullessaan... ja yritän muistaa tämän, kun/jos vielä koiranpentukuume iskee tai yritää iskeä.

koiratarha

8 x 11m koiratarhamme on tarkoitettu mukavaksi paikaksi oleilla.

Aluksi Ronja yksin käytti ajan haukkumiseen sieltä pois (lue rivien välistä "olen seurakoira"). Nyt kun kaverina on Topi, se ei enää hauku k o k o a j a n ulos, mutta istuu asennossa portilla, ellei teillä kulkevia pidä vahtia ja haukkua.

Pentuosapuoli on vasta kasvanut siihen mittaan, ettei enää mahdu verkkoaidan rei'istä ulos. Poispääsy on vielä tuoreessa muistissa, kun se kiertelee aitaa ja sovittelee itseään josko jostain reiästä vielä mahtuisi...

Tarhassa siis voisi riehua ja leikkiä ja juoksuttaa toista, mutta EI; se tehdään sisällä tai oikeasti VAPAANA ulkona.

syysväsy

Tällä viikolla syysväsymys on vaivannut. Epäilin jo, että joku virus on taas iskemässä kimppuun (sitäkin on liikkeellä), mutta syksy on fibromyalgian kannalta hankalaa aikaa.

Kirkasvalo päivänsäde on matkalla jossain postin uumenissa, varmaan ensi viikolla saan sen kotiin.

29.9.2005

Salud

Tänään opintopäivän jälkeen tapasin ystäväiseni syömisen merkeissä ja Bodega Saludin ruokalistaa tuli testattua. Pidän välimeriaiheisesta ruuasta, vaikka en espanjalaistyyppisistä rasvaisista pihveistä välitäkään. Maistelin Aitoa, paperinohueksi siivutettua vuoristokinkkua, raikasta sokerimelonia ja espanjalaista manchego- juustoa.

Tapasin pitkästä aikaa ystäväni, joka on elämäni pisin merkittävä ihmissuhde vanhempieni jälkeen; 32 vuotta ollaan tunnettu. Koska hän on niin niin yksityisfriikki ;) en kirjoita etunimeä tähän tällä kertaa... Oli kiva tavata ja jutella. Mukavia jatkojakin suunniteltiin, ehkäpä Herbalifen ja jonkun kylpylä-hemmottelupäivän merkeissä. Ah, odotan hierontakylpyä, ja vyöhyketerapiaa, viinilasillista ja hyvää tunnelmaa.

Äkkiä kotiin

Tiistai on TOKO-päivä. Olemme edenneet Ronjan kanssa jo jatkoryhmään.
Päätettiin kävelyttää koirat yhdessä, ja jäin Ronjan kanssa lähikentälle riviin, kun mies jatkoi pennun kanssa kotiin. Ronja oli täysin sitä mieltä, että seuraa myös kotiin. Istui, eikä liikahtanutkaan, kun houkuttelin sitä koulutusalueelle päin. Loppujen lopuksi se kotiinpäin haikeasti katsellen vastakarvaan siirtyili oikeaan paikkaan.

Ensimmäinen tehtävä: "Ottakaa koirat sivulle, maahan ja paikalle, ja kävelkää poispäin". Ehdin ottaa pari askelta, kun Ronja syöksähti polkua kohti kotiin päin. Ei voinut pentua jättää, pakko oli päästä kotiin tarkastamaan asioiden laita. Tarkistusreissu oli pikainen, sillä talutin koiran takaisin kouluun ja nöyrtyneenä se sai luvan opiskella loppuajan.

Huvittavaa, kuinka hellyyttäviä eläimet voivat olla.

Betonia

Viime perjantaina kotikonnuilla Waltikassa oli Teräsbetoni esiintymässä. Pidän hevistä, ja kyllä se kotimaankielelläkin laulettuna hyvältä kuullostaa. Korkealta ja kovaa, niin se menee. Taivas lyö tulta on aika hyvä biisi. Miehillä on asennetta. Jouduin lähes pakottamaan puoliskoni seurakseni sinne, mutta hauskasti ilta meni.

Arrivederci!

Viime perjantai-illan ja lauantaipäivän olin "Italian starttipaketti matkailijalle"-kurssilla. Kiinnostus kieleen heräsi, kun olen kolme kertaa käynyt maassa, ja ensi talvena olisi tarkoitus matkustaa sinne taas.
Ensimmäisen kerran interreilasin 20 vuotta sitten San Remoon ja nyt 2000-luvulla olemme käyneet pari kertaa koko perheen laskettelumatkalla Italian alpeilla Livignossa.
Kieltä ei puhuta muualla kuin Italian rajojen sisällä, mutta maa on täynnä taidetta ja kulttuuria myös, joten siihen voisi tutustua tulevina vuosina vieläkin enemmän.

Ja italian kieli on mielestäni hassua. Helppoa on se, että monet sanat ymmärtää jo valmiiksi, jos on vähänkään kieliä opiskellut. Niin kansainvälinen ja tarpeellinen tuo kieli ei ole, kun esim. ranska tai espanja olisi, mutta haluan oppia sitä vähän nyt, pääsin jatkamaan alkeiskurssillekin.

18.9.2005

Oppisopimus

Tämä jakso järjestelmätuessa on päättymässä, ja mietimme jatkoja työnantajan kanssa. Oppisopimus tuntui sopivalta tilanteeseen. Aloitin TAKK:ssa Tietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinnon Verkkoasiantuntija opinnot. Niiden parissa menee seuraavat puolitoista vuotta ja samalla teen töitä ylläpidossa, joten kaiken kaikkiaan hyvä ratkaisu ammattitaitoa ja työkokemusta ajatellen.

Maria-myrsky

Sanomalehtitietojen mukaan Maria-myrskyn jälkimainingit saapuivat Suomeen tämän viikon puolessa välissä. Kehotettiin varautumaan sähkökatkoihin ym. Täälläpäin Hämettä oli ainoastaan kova tuuli, sen tunsi autoillessa varsinkin. Koiralenkillä kävellessä tuuli kunnolla, mutta lämpimästi.
Mikkelissä serkullani oli navetankatto irtoillut.

Tänään Aamulehdessä on suuri artikkeli kasvihuoneilmiöstä ja sen mukana tulleista säämuutoksista. Luonto on viime aikoina riehunut, se herättelee. Muistaakseni minulle jo peruskoulussa opetettiin tuota kasvihuoneilmiötä, ja esim. ala-asteajoista on jo n. 30 vuotta, onkohan tuona aikana tehty oikeita ratkaisuja ympäristön suhteen, toivotaan. Tästä tulee mieleen kuinka poliittisesti nukkuva olen, se kai on kanava vaikuttaa asioihin, mutta... uni taitaa kohdallani jatkua.

Tunnusmerkityt

Vein koirat nuoremman pojan kanssa eläinlääkärille; pennulle annettiin vahvistusrokotus ja rabies-suoja, molemmille laitettiin sirut korvan taakse. Nyt koirulit on tunnusmerkitty. Vielä se ei merkitse "gps-paikantamista" tms., mutta karkurin saa helposti tunnistettua sirunlukijalla. Nykyiset koiramme eivät tosin ole karkaavaa sorttia. Laitoin sirut valmiiksi, josko joskus osallistuisimme kisoinin. Vielä se ei ole ajankohtaista.

"Ikääntymistä"

Vanhempi poikani täytti 17. Isovanhemmat kävivät kahvilla synttäri-iltana. Kummit tulivat pari päivää myöhemmin. Vuoden kuluttua saattaa olla suuremmat bileet kaveripiirissä.

Aika kuluu, 17 vuotta sitten olin nuori äidiksi tullut ihminen. Muistan sen ajan tunnelmat hyvin, varmaan niitä ihmiselämän tärkeimpiä ja mieleenpainuvimpia hetkiä tuo syntymä, siis äidiksikin syntyminen ja kasvaminen, eikä se tosiaan tapahdu muutamassa tunnissa synnytyshuoneessa.

Untuvikot

Edellisenä viikonloppuna meillä oli tuttavien Collie-pentu hoidossa, suunnilleen samaa ikää kuin oma Lapinkoiravauvamme. Koiravauvat olivat kovia lenkkeilemään, talutin niitä yhdessä ja mies vei vanhempaa koiraamme. Pennuilla oli kova meno päällä koko ajan. Muutenkin ne suurimman osan ajasta pyörivät yhtenä keränä lattialla, sitten söivät ja nukuivat välillä.

6.9.2005

Eläimellistä

Flunssa sai minut uudelleen kouriinsa, ja jouduin hakemaan lääkekuurin.
Toivuin kuitenkin loppuviikoksi ja pääsin mukaan "
Kerro kuvalla kivasti" -kurssin aloitukseen Korkeasaareen.

Osa viime kauden Edefelt-kurssilaisista oli lähtenyt mukaan, ja oli kiva tavata heitä. Kiertelimme Korkeasaarta luonnostellen eläimiä. Sää suosi taas kerran, opettaja sanoikin pilke silmäkulmassa, että sadesäällä vaihtoehdoksi olisi jäänyt grafiikkalevylle kaivertaminen.

Kotikonnuilla ajettiin Linno-ralli. Nuorempi poika oli huoltoautossa mukana koko päivän. Kartturina ollut mieheni ilmoitti, että maaliin on saavuttu, ja ehdin ottamaan tallilla valokuvia rallikokoonpanosta. Illalla meillä oli pientä juhlantynkää, mutta kotiuduttiin ajoissa pizzat kainalossa.

27.8.2005

Hyviä kirjoja

Viimeisen viikon aikana olen lukenut kaksi hyvää kirjaa. Anna-Leena Härköstä. Loppuunkäsitellyn ja Heikosti positiivisen. Molemmat ovat omassa kirjahyllyssä.

Loppuunkäsitelty alkoi kiinnostaa, kun näin kaksi sen ympärille tehtyä keskusteluohjelmaa. Kun kirja tuli postissa ja silmäilin sitä, tiesin, että luen sen kerralla. Tuntuu huonolta sanoa kirjaa hyväksi ja ahmittavaksi, kun se käsittelee kirjailijan sisaren itsemurhaa. Mutta aiheesta huolimatta ja sen vuoksi kirja oli tosi hyvä.

Pidän Härkösen kirjoista, ja kun hän sanoi pelkäävänsä kritiikkiä, jollaista sai Heikosti positiivisen jälkeen, halusin lukea senkin uudelleen. Myös Avoimien ovien päivä on hyvä. Sitä en omista (vielä).

Suorasukaisen tekstin jälkeen on vaikea suuntautua johonkin muunlaiseen. Siis minun.
Kreetta Onkelin Iloinen talo on noudettavissa työpaikan naapurikirjastosta. Harmi, etten muistanut hakea sitä jo eilen.

Joskus ei onnistu

Tänä päivänä -tai eilen- moni asia meni pieleen. Olin mokannut työasiassa. Myöhästelin tapaamisesta ystävän kanssa ja vielä aikailin siinä kotiasioita hoitaessa, kun vihdoin ehdin perille.

Ei ehditty suunniteltuihin puoli kuuden elokuviin, eikä puoli seitsemänkään. Syötiin kiireellä Pancho Villassa, mutta päätettiin luovuttaa kiireelle. Onneksi Tampereella on kaksi leffateatteria, joiden välillä voi risteillä kun näytännöt alkavat eri aikoihin.

Puoli kahdeksan elokuviin sitten jo ehdittiin. Jopa rauhalliseen tahtiin. Monster in law elikä "Anoppi on pahin" oli hauska, vaikka en komediasta usein pidäkään, mutta tämä kääntyi huolella tragedian puolelle...

Elokuva olikin päivän kohokohta, sillä olin mokannut koti-asioissakin. Ja se, että tapasin ystäväni kuuluu hyviin asioihin. Ystävyys tuntuu olevan moniulotteinen juttu, ja tässäkin iässä ihmisten takinkääntö yllättää, tulee kylmä suihku niskaan, mutta tämä ystäväinen jaksaa olla hyvä ja turvallinen. Kiitos.

Viirus

Viikon puolessa välissä joku inhottava alkusyksyn vatsaflunssaviirus tahkosi minut sänkyyn ja siellä pysyin pari päivää. Edellisestä onkin jo aikaa, mutta aina välillä saa maistaa tätäkin.

Pientä juhlaa

Viikonloppuna vietettiin nimipäiviä. Loppujen lopuksi kaikenmoinen pienikin tapahtuma, jonka varjolla voi kutsua läheisiä kahville ja kylään on virkistävää. Vaikka -täytyy tunnustaa- aikuisten pippaloita ei joka vuosi enää jaksa järjestää. Mutta jos olemista ei siivittäisi juhannus ja joulu, uusivuosi, pääsiäinen ja vappu + niiden lisäksi kaikenlaiset perhekemut, ei tasapaksuakaan jaksaisi.

Lauantaipäivä oli lämmin, ja kaikki ateriointi tapahtui ulkona pihassa.
Lauantai-iltana järjesteltiin muunkinlaista omaa juhlaa, ja olo sunnuntaina oli lähes iltaan saakka aika hutera.

Eläinlääkärissä

Maanantaina rokotettiin koirat; toisella vahvistusrokotus ja pennulla se ensimmäinen. Lääkäri totesi, että vanhemman koiran kylkiluiden päälle ei kuulu kasvaa lihasta eikä siinä pitäisi sitä muutakaan olla.

Hoitopöydälle nousussa ei kyllä agilityopit auttaneet. Siihen siirrettiin jalka kerrallaan, ja pöydän noustessa ylös Ronjan toinen korva vääntyi ennalta näkemättömään mutka-taitto-asentoon ja laski vasta sitten, kun olemus oli taas turvallisesti maan kamaralla.

Pennulla purenta on alavoittoinen, kuukauden päästä todetaan, joutuuko sitä korjailemaan.

14.8.2005

Nykytaidetta

Perjantaina Tarja naapurista tuli pitämään seuraa. Mietin Korkeakankaan koiranäyttelyyn lähtöä, mutta kun muulla perheellä tuntui olevan viikonloppuna kaikenlaista ralli- ja jääkiekko-ohjelmaa, päätin pakata koirat autoon ja suunnistin lauantaina mökille.

Mökillä koiria on huoletonta pitää, saavat olla ulkona vapaana koko ajan. Sääkin oli poutainen ja välillä jopa aurinkoinen, (nyt kun MM-kisatkin ovat lopuillaan). Tunnustan, että en ole seurannut kisoja yhtään. Yleisurheilu ei sytytä.

Mäntän kuvataideviikot olivat avoinna viimeistä viikonloppua. Niillä käyminen on jokakesäinen traditioni. Pidän nykytaiteesta. Taas kerrran yllätyin positiivisesti näyttelyä katsellessa. Pidin erityisesti Pekka Vesterisen upeista häivytyksistä. Jaakko Niemelän "Suurin on rakkaus" järkytti, kontrasti oli korinttilaiskirjeen kanssa suuri. Se kai taiteen tehtävä onkin; herätellä.

8.8.2005

Naivismia

Sunnuntai kului naivistitaiteen ja agilityn merkeissä.

Naivistitaulut ovat kertakaikkisen suloisia, jos niin voi taiteesta sanoa. Niin pikkutarkasti tehtyjä pieneen kokoonsa. Kirkkaitten värien ilottelua. Jotkut näyttävät viivottimen ja harpin avustamilta, toisissa viivaa on maalattu luontevasti, mutta silti pienien yksityiskohtien määrä on suuri.

Ihastuin Raija Nokkalan tauluihin. Löysin lehtijutun, jonka alareunassa on muutama nähtäväksi.
Mukava idea maalata myös kehykset.

Illalla tv:stä tuli leppoisa elokuva, Kuinka hukata kundi kymmenessä päivässä. Pidin sen kevyttunnelmaisesta rakkaushömpästä.

7.8.2005

Elämä alussa niin ja näin

Kuluihan se toinenkin työviikko ja lomatunnelmat tuntuu kaukaisilta. Iltaisin olen ollut aika väsynyt, viidestä seitsemään on mennyt nukkuen.

Mies lähti Nesteralliin jo torstaina. Jokavuotinen traditio poikaporukassa.

Kävin lauantaina katsomassa Martsun "uutta" tyttövauvaa (ikä 1kk). Suloinen palloposki! Tyttövauvat on aivan eri mallisia kuin poikavauvat; jotenkin palleroisempia, kun pojissa taas näkyy heti jäntevyys. Vauvaperheissä elämä on niin alussa, siitä on ikuisuus kun meidän perheen nuoriso oli taapero-iässä.

Karvainen vauvani, Lapinkoira Topi, on erittäin riehakas nyt lähes kolmen kk:n ikäisenä. Neulanterävät maitohampaat pureutuvat joka paikkaan, ja ne EHTIVÄT.
Tänään oli ensimmäinen totuttelu remmissä kulkemiseen. "Isosisko" Ronja ei suostu lähtemään lenkille jos pikkunen jää vinkumaan perään. Sitten vaan voi lenkkeillä kun lapsella on hyvä olla, muuten isketään takapuolta asvalttiin vähän väliä ja lähimmästä mutkasta kurvataaan takaisin kotiin...

Mukava katsella koirien keskinäistä seurustelua, kurkistus koiramaailmaan :)

31.7.2005

temppurataa

Tänään iltapäivällä vein Ronjan pitkästä aikaa agilityharrastuksen pariin. Rata meni tauon huomioon ottaen hienosti. Minun pitää harjoitella valssausta yms. koiran ohjaamista tarkemmin. Parituntinen kului äkkiä ja nyt loppuillan Ronjan on ollutkin ihan reporankana, vielä piti pennunkin kanssa leikkiä.

Olen yrittänyt valokuvata koiria, mutta leikki on niin nopealiikkeistä, että vain muutama kuva monesta onnistuu.

Musiikkitapahtumaa

Loppuviikko oli musiikkitapahtumien aikaa. Perheen nuoriso aloitti keskiviikkona yhteiskunnallinen-rap tapahtumassa, jossa perheemme breikkaaja myös esiintyi.

Mies katsasteli tunnelmia jo torstaina. Itse lähdin mukaan vasta lauantaina. Aurinko helotti ja oli kunnon kesäterassipäivä. En voi olla kehumatta Karpuzin täytetyt kesäkurpitsat-annosta. Maukasta ja kevyttä!

Hectorin konsertti oli ok, samoin Irinan.
Homma toimii aina, kun vaikuttimena on raha; ongelmaa joka paikkaan heitellyistä rikotuista muovituopeista ei tullut, kun niille oli asetettu euron pantti. Siistiä ja kätevää. Siivoustalkoolaisten sijaan työ vaati pari henkilöä tiskin taakse vaihtamaan tyhjät lasit rahaksi. Toivottavasti käytetyt tuopit ja muovilasit päätyvät johonkin hyötykäyttöön.

Oli mukava tavata tuttuja, suurimman osan illasta vietin naapurien seurassa.

Paluu arkeen

Paluu arkeen sujui kohtuullisen kivuttomasti.
Töissäolo tuntui taas mielenkiintoiselta, niinkuin alaa vaihtaneella pitääkin :)
Tosin nukuin iltapäiväunia kotona, mutta se johtunee myöhäisistä nukkumaanmenoajoista, joihin lomalla tottui.

Palasin muullakin tavoin ruotuun, aloitin Herbalifen ruokavalion. Toivotaan että siitä on apua, tämän vuoden aiemmat yritykseni hallita painoa eivät ole onnistuneet, jostakin syystä.

24.7.2005

loman loppu

Tynkälomani viimeinen viikko kului mökillä, kuten edellisetkin. Meillä oli kummipojan perhe vieraana parin yön ajan. Alussa satoi, mutta torstai oli kunnon kesäpäivä ja ilma sopi muiden kesäilojen ohella muurikkalettujen paistamiseen. Suussasulava kesäherkku.

Koiravauvamme on saanut painoa kahdessa viikossa jo 1,5kg ja pentumainen terhakkuus on villiä, silloin kun on hyvät unet takana ja syöty maha täyteen ruokaa. Sanomalehdillä ja ulkona käyntikin onnistuu jo hyvin. Ronjasta (vanhempi koiramme) näyttää tulevan päivä päivältä sallivampi lastenhoitaja.

Eilen kävimme lopettelemassa lomaani paikallisessa karaokepaikassa. Mika, pitkäaikainen ystävämme, tuli meille ja täältä jatkettiin yhdessä matkaa.

Soundtrackina tähän loppuvaan lomaan ja sadesäähän sopisi kipale "on vielä kesää jäljellä..." lohduttamaan.

17.7.2005

Scorpions livenä

Lauantai-ilta kului Rockperry-festareilla Vaasassa. Sää oli sateinen, mutta illaksi tuli pilvipouta, joka piti. Maija Vilkkumaan ja Miljoonasateen jälkeen soitti 20-vuotinen hevirakkauteni Scorpions. Näin bändin nyt toista kertaa livenä ja nautinto oli yhtä suuri. Bändiläiset todella välittävät yleisöstään, kaikenmoista koreografiaa oli suunniteltu ja kommunikaatio yleisön eturiviläisiin toimi, myös esim. comebackit on olleet molemmilla kerroilla hyvin suunniteltuja ja vieläpä neljän biisin pituisia.

Kitaristi Rudy asui samassa hotellissa kuin mekin. Bongasimme hänet syömästä hotellin ravintolassa tyttöystävänsä kanssa sekä illalla ennen festareita että seuraavana aamuna hotelliaamiaisella. Olin iloinen, että he saivat olla suht rauhassa, sitä julkisuudeneläin varmaankin toivoo.

Pobeda lopetti festari-illan, ja Paten ääni jylisi mustassa yössä...

Perheenlisäystä

Viikko sitten perheeseemme liittyi uusi jäsen; seitsenviikoinen Suomenlapinkoira-uros Topi. Haimme Topin Karvialta tilalta, jossa oli aika monta koirarotua edustettuna.
Vanhempi koiramme, Ronja, on sen verran kovapäinen luonne, että ajattelimme leppoisaluonteisen Lapinkoiran sopivan hyvin sen kanssa koiranelämää viettämään.

Topi pääsi heti lähes suoraan mökkeilemään. Kuumuus vaivasi ja ripuli. Sain eläinlääkäriltä ohjeita pennun ripuliin; Nutrisal Plussaa juomaveteen, parin päivän Kanicuur-kuuri ja lisäksi maitohappobakteeria sekä Gefilus-piimää. Gefiluspiimä kuulemma kuljettaa maitohappobakteereita läpi suoliston loppuun saakka, ja on siten vielä parempaa kuin esim. A-piimä.

Meillä oli mökkivieraina vanhemman pojan kummit neljän poikansa kanssa. Ronjalle lankesi silminnähden suorastaan raskas ;) rantavahdin virka ja kaksikiloinen pentu ilostutti poikia hereillä olleessaan.

ensimmäistä kertaa ja kesähäät

Olemme mökkeilleet 11 vuotta, mutta ristiäisten jälkeen lähdimme miehen kanssa ensimmäistä kertaa mökille "vain me kaksi" ja viivyimme jopa kokonaiset neljä päivää ;) No, olihan meillä toki koira mukana...

Päivät "tekemättä mitään erityistä" kuluivat lokoisasti ja olivat varmaankin tarpeen lomatunnelmaan virittäytymisessä.

Nuorimmainen jäi kotiin odottelemaan Saksasta tilaamiaan vaatteita, ja vanhemman kesätyöt alkoivat, joten luikahdimme mökkeilemään ihan vaan yhdessä.

Lauantaina 9pv miehen siskonpoika meni naimisiin. Häät olivat kivat; vain lähisuvulle ja kavereille, joiden kanssa muutenkin ovat olleet tekemisissä.

Olen nähnyt parit häät, jossa hääparilla on jo yhteiseloa takana ja yhteinen lapsi. Tuntuu, että niillä eväillä häistään osaa suunnitella enemmän omanlaisensa, vaikka onhan nykyään hääkulttuuri suorastaan muotia erilaisine tv-ohjelmineen ja häämessuineen ym. Itsellä avioon astumisesta on 18 vuotta, ja silloin moista häähuumaa ei vielä ollut, vaan häät olivat aika perinteisen kaavan mukaan tanssitut. Nyt pidin esim. hääparin häätanssista, joka ei todellakaan ollut häävalssi vaan kaunis hidas englanninkielinen kappale ystävän laulamana. Muuta pitämääni voisin mainita, esim. sen että kirkossa ei laulettu virsiä ja morsian asteli yksin itsellensä tärkeän musiikkikappaleen tahdittamana alttarille.

Kastejuhla

Sää suosi sunnuntain kastejuhlaa. Koko seremonia pidettiin pihassa suuren vanhan omenapuun varjossa. Yllätykseksi myös vauvan vanhemmat julkistivat kihlauksensa kasteen päätteeksi. Poika sai nimekseen Elias Ilari.

1.7.2005

pieniä ihmisiä

Maanantaina saimme kutsun Skaffareitten pientä pariviikkoista poikavauvaa katsomaan.
Vastasyntyneet ovat aivan ihania, käsien ja sormien asento nukkuessa varsinkin on suloinen. Pidin vauvelia sylissäni melkein koko illan. Kummipojan ja hänen isoveljensä kanssa leikkiminen jäi vähiin, mutta onneksi nuorempi poikamme korjasi tuon asian.

Yksi ystäväni on ollut jo maanantaista saakka TAYSissa synnytyksen käynnistyksessä. Viime yönä sain viestin, että suloinen tyttövauva on syntynyt. Onnittelut!

Eilen olin kummityttömme 6-vuotis syntttäreillä. Annoin lahjaksi trampoliinirahaa, kun en ole ehtinyt etsimään pikkutrampoliineja kaupoista. Tämäkin nuori neiti aloittaa elokuussa esikoulun.

Lauantaina olisi sitten kummipojan 2-vuotis juhlat ja sunnuntaina yhden poikavauvan ristiäiset.

Kovin pienten ihmisten seurassa kuluu tämä viikko :)

Omat vanhemmat pojat lähtevät tänään Turnin' Festeille Härmälään, ja pientä huolta on mielessä, mutta toivotaan että festareilla on pelkästään hauskaa.

21.6.2005

Harmauden takaa

Loppuviikko ja alkuviikko on mennyt särkyjen "uhrina" pallotellessa vähän harmaissa tunnelmissa.

Tosin lauantai oli aktiivinen päivä, kun kävin Martsun pikkutytön 2v. synttäreillä ja samalla näin hänen äitinsäkin ehkä viimeisen kerran yhtenä kappaleena (vauva syntyy pian).
Illalla naapurin Tarja lapsineen piti seuraa täällä meillä.

Mies oli perinteisissä kesäolympialaisissaan ja ilottelu jatkui vielä sunnuntaille ; muutama tuttava poikkesi pihaamme istuskelemaan. Itse en jaksanut edes kaikkia nousta tapaamaan.

Vihdoinkin löysin kirjoituksen, jossa fibromyalgiaa sairastavalla on jo todettu selviä keskushermostomuutoksia, aiemminkin kirjoituksissa on viitattu aivo- ja selkäydintason muutoksiin, mutta täysin varmistettua tietoa en ole nähnyt. On niin koomista sairastaa jotain, josta on niin vähän ns selvää näyttöä ulospäin omien tuntemusten lisäksi.
Mtv3-poliklinkan kirjoituksissa todetaan myös näin:

"Sairauden perussyytä ei edelleenkään ole löydetty mutta oireistosta kärsivillä potilailla on muutoksia unen rakenteessa, lihaksiston rakenteissa sekä aivoverenkierrossa. Samoin eräiden aivojen välittäjäaineiden aineenvaihdunta ja toiminta näyttää näillä potilailla muuttuvan."

Iloisiin asioihin kuulu se, että löysin serkkuni internet-sivut ja ehkäpä tästä alkaa uusi yhteydenpitäminen. Hieman ikävissäni olenkin ollut.

12.6.2005

40-juhlaa

Saimme kutsun vanhemman pojan ystävän äidin 40-vuotis juhliin. Harvemmin tulee pidettyä yhteyttä enää lukio-ikäisten lastensa kavereiden vanhempiin, mikä toisaalta on surullista, sillä kyllä vanhemmilla juteltavaa riittää. Siksi kutsu olikin oikein tervetullut ja ilta meni mukavasti.

Tänään heräsin vasta puoli kaksi päivällä (kehtaako tunnustaa) ja hiljalleen virkosin tähän päivään sittenkin. Vanha itämainen sanonta "Tärkeintä on puutarhanhoito" pitänee paikkansa, tai ainakin se, että esim. pihaa hoitaessa unohtaa muut murheensa ja mieli lepää. Tietysti tekeminen voi olla mitä vaan, mikä vie ajatukset muualle.

Uusi elämä

Perjantai-iltana sain hälyytyksen lastenhoitajaksi, sillä Iiro Skaffari oli ilmoittanut syntyvänsä. Olin isoveljien kanssa illan ja yön. Vanhempi isoveli (3vee) ilmoitti tarkastavansa, onko vauvalla varmasti pippeli. Pojat nukahtivat aikaisin, joten homma oli todella helppo. Miehellä tietenkin "taas" oli varpajaiset.

Ammattitutkinto

Tietokoneasentajan ammattitutkinto on nyt virallisesti suoritettu. Saimme todistukset perjantaina aamupäivällä, niitä tulikin muutama, varsinaisen ammattitutkintotodistuksen lisäksi saimme osallistumistodistuksen ja opintosuoritusotteen, jossa oli numeroarvostelut. Lisäksi oli mahdollisuus suorittaa Tietokoneenkäyttäjän AB-ajokortti, siitäkin sain paperin. Ja tietenkin jo ennalta saatu Sähköturvallisuus 3-tutkintotodistus minulla on tässä todistusten nipussa :)

Meillä oli vapaamuotoiset kakkukahvit ja kiitokseksi hyvästä ja perusteellisesta opetuksesta annoimme opettajalle kimppalahjana hankitun kirsikkapuun. Hän kertoi, että se on tähän astisista saaduista kukista suurin ja kestävin, lupasi hoitaa sitä huolella ja laittaa sen kasvusta tekstiä omaan blogiinsa.
Kahvien jälkeen kävimme Waltikan terassilla ottamassa neuvoa-antavat, sitten jokainen hajaantui omille teilleen.

9.6.2005

Hätäensiapua

Tänään osallistuin SPR:n hätäensiapukurssille työn puitteissa. Mieleen jäi muutama käytännöllinen seikka:

-Onnettomuuden kokonaistilanne arvioidaan, rauhoitutaan, yksi ottaa johdon käsiinsä ja jakelee tehtävät
-Ensin katsotaan herääkö ja hengittääkö potilas, sitten soitto 112:een. Jos ei herää eikä hengitä, aloitetaan elvytys; kaksi puhallusta ja 15 painallusta.
-Hengittävät ei-heräävät asetetaan kylkiasentoon, lämmintä alle ja ylle.

Elvytystä ja kylkiasentoa harjoiteltiin käytännössä. Muuten kuuntelimme neuvoja ja katselimme videolta opetustilanteita.

Tämän kaltaisia kursseja työelämässä tarvitaan; ehkä vielä spesifimpää alaan liittyvää ensiapukoulutusta eli sähkötapaturmien ensiapua olisi hyvä osata, vaikkakin em päätee siinäkin, kunhan loukkaantuneen saa turvallisesti irroitettua sähkövirrasta. Myös erilaisten myrkyllisten aineiden aiheuttamien vammojen ensiapu olisi hyvä osata.

5.6.2005

Varpajaisten jatkoa, kiitos ei tonnikalapizzaa

Hain miestä varpajaisreissulta ja otin samalla koiran mukaan uimaan, kun olivat vielä porukalla rantasaunalla saunomassa. Pallon haku järvestä näyttää olevan yhä Ronjan lempipuuhaa. Omalla mökilläkin Ronja viettää aika paljon aikaa järvessä, uinti on ihan hyvää liikuntaa koirallekin.

Iloinen varpajaistunnelma jatkui vielä tänään, ja menimme syömään paikalliseen Karpuziin. Tilasin kinkku-ananas-aurajuusto-katkarapu pizzan ja sain sen tonnikalalla. Kiitos kannustavien tuttavien sain kuin sainkin uuden pizzan, sillä omistaja väitti kivenkovaa, että olin sanonut tonnikala, ja että "hän ei ole voinut kirjoittaa sitä väärin". En koskaan tee enkä osta tonnikalapizzaa, salaatin lisäkkeeksi ko aines kyllä sopii, mutta pizzassa en siitä välitä.
Olemme käyneet ko ravintolassa aina silloin tällöin, ruuat ovat hyviä ja tämä sattuma oli ensimmäinen laatuaan.

Illalla vanhempani kävivät kahvilla poikien todistuksia katsomassa. Nyt on aika ryhtyä sohvaperunan rooliin, josko kovalevyltä löytyisi jotain hyvää katsottavaa.

4.6.2005

Suvivirsi

Sade taukosi ja pääsin koiran kanssa iltalenkille. Vastaan tuli nuoria naisia Suvivirttä laulellen. Tunnelma oli hilpeä ja meno niinkuin koulujen päättäjäispäivään kuuluukin. Toivotaan, että mitään surullista ei tarvitse lähipäivien lehdistä lukea päättäjäispäivän juhlinnan tiimoilta.

Tänä vuonna ei ollutkaan kenenkään tutun ylioppilasjuhlia tai valmistujaisia, joten päivä on kulunut tavallisen arkisesti minun osaltani. Mies on tänään varpajaisissa, joten juhlaakin ON. Suku kasvoi pienellä "sukeltajan" alulla (jos poika jatkaa isänsä harrastusta).

Nuorimmainen pääsi 7. luokalta ja vanhempi lukion ensimmäiseltä, (vaikka ei lukiossa enää vuosiluokkia olekaan). Parin vuoden päästä olisi sitten peruskoulun päättötodistuksien jako ja yo-juhlat toivon mukaan. Viime keväänä olimme entisen ala- ja yläasteen päättäjäisissä, vanhat luokka- ja koulujaot pyörivät mielessäni, pitäisi kai vaan puhua peruskoulusta.

Ensimmäinen työviikko meni nopeasti ja mukavasti. Odottelen uutta sopimusta ja ammattitutkintotodistusta, jonka saan ensi perjantaina.

Luonto ainakin kastuu nyt kunnolla, viikolla tuli muutama taimi istutettua, kun appivanhemmat niitä tullessaan toivat.

29.5.2005

Pitkästä aikaa

Martsu poikkesi kylään perjantaina päivällä pitkästä aikaa. Edellinen tapaaminen sijoittuukin hänen häittensä tienoille parin vuoden taakse. Nyt perhe on kasvamassa kolmannella lapsella juhannuksen aikaan.
Muistin väärin fysioterapia-aikani, kolkuttelin kuntoutuksen ovea klo 14, vaikka aikani oli ollut ja mennyt jo klo 12. Ikävä tunne, kun olin odotellut hierontaan pääsyä.

Samoin pitkästä aikaa olimme mieheni siskolla iltaa istumassa ja yökylässä Lempäälässä. Edellisestä kerrasta onkin rutkasti yli 10 vuotta. Toki tapailtu ollaan muissa merkeissä vuosien varrella. Menomatkalla mies kokeili uusia rullaluistimiaan sauvojen kera, vastatuulesta huolimatta matka taittui ihan sopivassa ajassa.

Aikaa on pihan sommittelustakin; pitkästä aikaa laittelimme lauantaina uutta kukkapenkkiä. En niin välitä kitkentähommista ja tuli tehtyä yksi työ-apaja lisää. Monivuotiset perennat ovat mieleeni, hain niitä vanhempieni pihasta, ja jotain tuli ostettuakin. Haaveena olisi kukkamaa, joka täyttyy siitä itsestään, eikä rikkaruohoja mahtuisi enää väliin. Särkynyt sydän-penkkini lähentelee jo sitä, kasvi on levinnyt ihanasti.
Lauantaikin oli kohtuullisen tuulinen, silti söimme pihalla grillin antimia ja aurinkopuolen oleskelupaikallakin tuli istuttua.

Pitkästä aikaa jatkan taas työelämässä. Tulihan tässä vietettyä lähes vuoden opintovapaa. Arki alkaa huomisaamuna ja vaihteeksi se tuntuu aika mukavalta.

26.5.2005

Kengurun hetkellä

Tämä viikko menee rennoissa merkeissä. Lopettelen opintoja ja ensi maanantaista lähtien alan käydä töissä joka päivä. Koulussa on aika löysää, ajoittain vain osapäiviä ja käsiteltävä aihe on tuttu; Corel, jota olen käyttänyt työssäni aktiivisesti. Harmi, että Adobe Photoshopin opettajaa ei sitten saatukaan, pitänee opiskella ohjelmaa itse, retusoitavia dikikuvia olisi odottelemassa. Ostin aiheeseen sopivan kirjankin: Photoshop digikuvaajille jo ajoissa tätä opintojaksoa odotellessa.

Olen nukkunut aamuisin pitkään, mistä johtunee se, että vielä ei uni tule silmään. Onko tämä se suden hetki, vai onko se vasta myöhemmin aamuyöstä?
Tämähän voisi olla vaikka kengurun hetki, kun täällä Tampereen seudullakin joku kenguruntapainen on nähty loikkimassa. Tosin tämän päivän Aamulehti antoi aika monta kuvallista vaihtoehtoa moiseksi loikkijaksi :)

23.5.2005

Hyppy, pujo, läpi läpi

Tunnustettakoon, että tämän päivän lepäsin. Tosin kuulin, että opetusta oli vain aamupäivän verran muutenkin.

Kävin vesijumpassa ja sitten olikin ensimmäisen agilityn vuoro. Ronja oli hienosti! Pelkäsin ensin, riittävätkö voimani, kun edellinen toko-kertakin asettuu ajanlaskussa sterilointia edeltävään aikaan. Joskus kiire koirakaveriden luo on ollut niin kova, että olen riippunut remmin jatkeena perässä. Mutta, turha pelko, voimia ei tarvinnut käyttää ja treenit menivät muutenkin hienosti. Hyvä, että tottuminen muihin koiriin on jo näin hyvällä asteella.

Hypyt, kepit ja putki sujuivat ensikertalaiselta hienosti. Liekö apua, kun ollaan estettä harjoiteltu omassa pihatarhassa. Saimme sen naapurista lainaan. Vielä pitää hakea putki ja puomikin lainaan, niin saadaan treenattua lisää.

Kitarasooloja

Lauantain Miljoonarock meni mukavasti; sää suosi, mikä oli upeaa, sillä pippalot pidettiin tänä vuonna taivasalla. Viime vuoden katosrakennelma on nykyisen "Euroopan suurimman" elintarvikeliikkeen 1. kerroksen katto. Suuria kaupat Töysässä ovatkin, tulee tehtyä kunnollinen kävelylenkki, kun kiertää tavaratalon ja elintarvikeliikkeen läpi. Plus muut putiikit. Tuli tehtyä muutama heräteostos.

Vanhat Deep Purplen käivärät herkkuttelivat lavalla kaikenmoisilla kitarasooloilla. Harmaapäillä oli menofiilikset ja konsertti oli kaikin puolin upea.

Täksi vuodeksi olin varannut mielenkiintoisen majoituksen junahotellista, pitää sanoa, että vanhan höyryjunan vaunussa oli tunnelmaa. Yllätyin, kun naapuriraide oli täydessä käytössä ja junat kiitivät ohi.

Vietimme iltaa ystäväiseni Tuulan kanssa, mukana oli myös muutamia hänen ystäviään.
Toivotaan, että perinne Tuurissa jatkuu, seuraavana menemme katsastamaan Scorpionsin Vaasaan Rockerberry-festivaaleille heinäkuussa. Niin upea Scorpionsin konsertti oli vuosi sitten Miljoonarockissa, että pakko nähdä bändi uudelleen!

juhannusremppa

Pääsin 12 kerran vesijumppaan lämpimään terapia-altaaseen. Tästä tulee kuntoremppa jatkuen juhannukseen. Sitten on hyvä jatkaa vesihölkällä, toivottavasti järvessä jo silloin tarkenee. Vesivyön ja "pötkön" kanssa vedessä tekee jo kunnon sarjat, onneksi tuli se pötkyläkin joskus lapsille hankittua.

16.5.2005

Agilitya kin

Sunnuntaina oli valtakunnallinen Agilitypäivä, ja seurattiin oman koiran kanssa, kun naapurin koira "Sökö" lähti aamulla kisoihin.

Ajelimme miehen kanssa Tampereelle katsomaan leikkimielisiä Agilitykisoja, jossa tottumattomat ohjaajat saivat käyttöönsä koulutetun koiran. Se oli hauskaa katseltavaa! Samalla matkalla maistui Donatellon seisova pöytä.

Kotona innoissani tein sitten olkkariin esteviritelmän omalle koiralle, stereoitten kaiuttimet rojahti alas, Ronjalle tuli stressi ja se läähätti kauhuissaan ;)

Tänään kävin Walatin Agilityn alkeiskurssin teoria-osuutta kuuntelemassa, ja viikon päästä mennään koirien kanssa kokeilemaan. Saas nähdä mitä siitä tulee??

Töissäkin oli niin kivaa, että päätin mennä perjantaina uudelleen (pitäisiköhän mitata kuume?). Olen työskennellyt nyt opiskeluaikana vaan yhtenä päivänä viikossa...

12.5.2005

Onni on

...kun maha on täynnä. Tapasin iltapäivällä ystäväni Hannan, ja testasimme Koskikeskuksen kiinalaisen ravintolan. Suosittelen, tilat on suuret vaikka suurempaankin tapahtumaan sopivat.

Suomi - Venäjä 3-3, Venäjä käy kimppuun, jopa niin raskaasti, että on saanut 2 omaa maalia.

Särkyjen takaa

Maanantaina kuljetin turhaan mukanani vesihölkkävarusteita. Kovat säryt yllättivät kesken päivän, ja pari päivää tuli vietettyä lepäillen ja särkylääkkeitä nauttien.

Ikävää, kun tokokin jäi väliin, koira olisi päässyt nyt ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen mukaan. Haava oli erittäin hyvin parantunut, ja karvainen potilas oli kiltti, kun tikkejä poistettiin.

Eilen tein viimeisen kokeeni näissä tietokoneasentajan ammattitutkinto-opinnoissa. Nyt opiskelemme GPRS-yhteyksiä.

Puutahakalusteet on hankittu ja perheen miesväki kasasi niitä eilen urakalla. Vielä on rakennettava toinen oleskelupaikka pihamme aurinkopuolelle. Toivotaan että säät suosivat. Onneksi ensi viikonlopulle ei ole ohjelmaa, kummityttö, Tytti, ehti olemaan viime lauantaina niin vähän aikaa kylässä, että kiva olisi hänetkin hakea trampoliinilla hyppimään.

8.5.2005

Juhlaa

Ystäväiseni pyöreitten kymmenten juhlat menivät hyvin, tai oikeastaan aivan ihanasti. Suoriuduttiin sieltä vielä yöllä kotiinkin ihan tämän päiväistä ajatellen.

Tänään sain aamiaisen sänkyyn ja niin kauniisti koristeltuna, että ihmettelin, miten meidän jääkaapin sisällöstä sai moista aikaan. Kävimme toisten isovanhempien kanssa syömässä, ja toisia käytiin tervehtimässä siirtolapuutarhamökillä.

Odottelen, että saan järjestellä puutarhakalusteita ja oleskelupaikkoja niin kotona kuin mökilläkin. Ja myös sitä että niissä voisi oleskella hyvässä ilmassa ilman liikoja hyttysiä. Toiveissa olisi, että kesästä tulisi hyttysille epäsuotuisa tai jokun ihmisen aivotoiminta saisi aikaan hyvin toimivan hyttyskarkotteen vaikkapa jokun "tehohyttyssavun" ;)
Ensi viikolle on luvassa sadetta, että ainakaan vielä noita toiveita ei pääse toteuttamaan. Mutta sade tietää kasvua (ainakin tässä vaiheessa kevättä).

5.5.2005

sateinen päivä

Helatorstai alkoi harmaana, ja harmaana se lienee pysyykin. Pienessä tihkusateessa tehty koiralenkki piristi kummasti oloa. Sinivuokot kukkivat täysillä ja puissa on silmut.

Eilinen työpäivä oli kannattava; vaikka oli hiljaista sain oman koneeni RAID-systeemit kuntoon, muita töitä tehdessä ei ole ollut tarpeeksi aikaa perehtyä niihin.

Tiistaina oli koiralla tikkien poisto ja haava oli parantunut oikein hyvin. Ensi tiistaina päästään jo tokoon mukaan.

Koko perhe on loppuviikon vapaalla, ja kukin puuhailee omia sadepäivän hiljaisia toimiaan. Minulla on vuorossa seuraavana saunassa käynti. Nyt on hyvä huokaista; kaikki tietokoneasentajan ammattitutkintoon kuuluvat näyttökokeet on suoritettu! Tänään tekisi vielä mieli mennä katsomaan puutarhakaulusteita, jotkut liikkeet kun ovat "aina auki". Lauantaina juhlistamme hyvän ystäväni 40-vuotis synttäreitä, siitä sitten pitää suoriutua sunnuntaina äitienpäivän viettoon.

1.5.2005

Vierailua ja illanviettoa

Vapun aattona kävimme kummipoika Eetun mökillä Kangasalla, kuten myös perjantai-iltanakin.
Koirapotilaamme meni suoraa päätä makaamaan mökin viereiseen kuraojaan ja pääsi sitämyötä käymään järvessä ja sen jälkeen suihkussa sisällä. Leikkaushaava on parantunut hyvin, mutta eihän kura sille hyvää tee.

Kotona meillä oli nuorisopippalot sovitusti, ja mökkimatkalta saavuttuamme päätimme käydä paikallisessa, kun saimme nuoremman pojan koiran hoitajaksi. Näimme pitkästä aikaa pari kivaa tuttavaperhettä, joiden kanssa on takavuosina tullut kyläiltyä. Myös muita tuttuja oli liikkeellä ja ilta oli kaikin puolin mukava, vaikka suunnittelematta sen toteutimmekin. Ehkä niin tapahtuu parhaimmat jutut.

Em hauskuudesta johtuen tämän päiväinen kaupungilla näyttäytyminen ylioppilaslakki päässä jäi väliin ja päivä tuli vietettyä vaakatasossa ;)

Hikinen iltapäivä

Perjantain työpäivä meni näyttöjen parissa; niiden vaihtamiseen uusiin tft-näyttöihin ja varaston täyttäneiden näyttöjen testaukseen ja lajitteluun. Tämän rakemmaksi tämä työ ei tule, ja ilokseni voin todeta, etten tullut edes kipeäksi vaikka hiki lensikin jossakin vaiheessa...

Auton koeajokin tuntui mukavata, työmatka taittuu, mutta talveksi lämpöpistokepaikkoja ei taida olla, ainakaan sillä parkkipaikalla, jonne sitä toivoisin. Pitää yrittää jättää kolmiokipulääkkeet mahdollisimman paljon ilta-aikoihin, että olisi "ajokunnossa".

28.4.2005

Helpotuksen huokaus

Tänään tuntuu, että kaikki on pitkästä aikaa kunnossa. Kodin juoksevia asioita on järjestelty, ja pääsin läpi Sähköturvallisuus 3 näyttökokeesta! Opiskelujen myötä on jäljellä enää yksi näyttökoe ja pari tavallista koetta.

Sima on pullotettu (taitaa valmistua hieman jälkijunassa) ja vapunaikakin tästä käynnistynee. Huomenna koeajan työmatka-auto-ehdokkaan (miten tuo sanahirviö sitten kirjoitetaankaan?) ja sitä rataa. Vaatekasoja lojuu pitkin taloa, mutta kaikki hyvin kuitenkin.

Uusista asioista saa uusia inspiraatioita. Pihakaulusteita hankkimaan halajaisi mieli.

Espoossa pidetyn Edelfeltin jalanjäljillä-näyttelyn purkamisen jälkeen yksi työni on ollut kateissa, pitää alkaa metsäsätää sitäkin.

26.4.2005

ylipirteitä ja vähemmän pirteitä potilaita

Selviydyin tämänpäiväisestä kaapelointikokeesta hyvin. Toivottavasti näyttö ensi viikolla menisi myös putkeen! Muistiinpanoja siinä ei saa käyttää, mutta on hyvä opetella kaapelointeja ulkoa, jospa siitä on myöhemmin hyötyä. Tai varmasti on.

Menin pienen tauon jälkeen vesihölkkään. Tuntui ihan taivaalliselta, ja ihmettelin mistä moinen tauko harrastuksessa... Taisin kuitenkin ottaa liian kovan treenin, kun tulin kipeäksi sen jälkeen. Tämä ilta menikin sitten rauhallisesti sohvalla tv:tä katsellen.

Mieheni käy iltarasteilla, ja tänään oli mukana ystävä, joka hyytyi jo alkumatkasta. Kuulemma sitten syksyllä paremmassa kunnossa uudestaan ;) En onneksi ole ainoa, jota pieni rapautuminen vaivaa.

Tänään piti käydä päivittämässä isän koneen bios ja asentamassa modeemille oikea XP-ajuri, mutta homma jäi siihen, että etsin tarvittavat tiedostot kotona netistä ja aion tehdä lopun huomenna. Itseltä ei saa vaatia liikaa, luinhan eilen kokeisiin vielä puolen yön jälkeen.

Koirapotilaamme vaikuttaa ylipirteältä. Ainakin se on parantumisen merkki. Kauluriakaan ei ole tarvinnut käyttää, sillä Ronja ei nuoleskele haavaansa. Toisaalta yli-energinen koira, jonka ei voi antaa purkaa energiaansa, on rasittava. Mutta, pian päästään tutustumaan agilityn alkeisiin, jospa sitten energiat kuluvat.

Nyt kun on kevät, tekee mieli kaikenmoisia uudistuksia, ja varmasti jotain toteutuukin. Tuskin maltan odottaa, että pääsen toteuttamaan suunnitelmiani!

23.4.2005

loppuviikon päiväkirjaa

Sähköturvallisuuskokeessa nipin napin aika riitti. Jätin tekemättä tehtävän, jossa pyydettiin piirtämään jotakin auton moottoriin liittyvää. Toivon, että löytämäni vastaukset kysymyksiin olisivat oikeita, jotta siitäkin kokeesta pääsisi eroon.

Perjantaisena työpäivänä yhteydenotot atk-tukeen olivat mielenkiintoisia tapauksia ja sain käyttää oppimaani. Huomasin myös, että lisääkin tietoa ja taitoa tarvitaan eli oppia ikä kaikki. Olen aivan oikealla alalla nyt ja mieli on hyvä siinä suhteessa.

Tänä aamuna oli ilo nukkua pitkään. Näimme mieheni eläkkeelle jääneen työkavarin, Matin, kauppareissulla ja poimimme hänet kyytiin ja kylään samalla kertaa. Päivä kului mukavasti; mieheni laittoi ruokaa jutustelun lomassa. Illaksi olin saanut kutsun naapuriin. Maistelimme dippiä viinin kera ja juttelimme koirajuttuja. Lainasin Pertti Vilanderin agilitykirjan kotiin luettavaksi.
Kunhan saan koirapotilaani paranemaan, pitänee kokeilla agilityn alkeita kotitarhassa ennen alkeiskurssin alkua.
Jostakin syystä sairaallakin (tai toipumassa olevalla) koirallamme näyttää virtaa riittävän, ja nyt pitää vaan toppuutella ainakin tikkien poistoon saakka.

20.4.2005

sairaanhoitoa ja sähköä

Eilen vein koirani, Ronjan, sterilisaatioon. Se oli hyvä tehdä nyt kahden juoksun jälkeen, hormonitoiminta on jo vakiintunut eikä se enää vaivaa suuremmin heilahteluin leikkauksen jälkeen.
Eläimet ovat suloisia toipilaita. Tosi reippaasti koirulikin käveli autolle herättyään nukutuksesta ja matkusti kotimatkan. Ilta meni aika uneliassa merkeissä, mutta tänään on nähtävillä toipumisen merkkejä; kissojen vahtiminen ja ruokakin on maistunut.
Parin viikon sisällä on tikkejen poisto ja sitten voi pikkuhiljaa palata normaaliin rytmiin.

Kodin juoksevien asioitten hoitamisen lisäksi (joita nyt on!) olen perehtynyt sähköturvallisuuden lukemiseen. Koe on huomenna. Tuntuu oudolta opiskella asiaa, johon ei ole minkäänlaista peruskoulutusta. Toivottavasti sähköalan kaaviot yms. laskut eivät tule koetehtäviksi, niistä en selviä. Osallistuin tänään kaapeloinnin "kenraaliharjoituksiin", mutta kokeen teen vasta ensi viikolla, onneksi se ei vielä ole näyttökoe.

17.4.2005

kesän makua

Lauantai oli huhtikuun lämmin päivä, Aamulehden mukaan ei kuitenkaan ennätys mennyt rikki, jonain vuonna on ollut vielä pari astetta lämpimämpää. Vietimme päivää pihatöiden merkeissä; haravointia ja oksien leikkuuta. Koira oleili kanssamme pihassa vapaana, eikä edes yrittänyt pakosalle.

Työn jälkeen siirsimme puutarhatuolit talon eteläpäätyyn, jonne aurinko paahtaa. Siinä oli mukava oleilla kevätterassilla valkoviiniä siemaillen. Naapurikin liittyi joukkoon.

Tänään tuuli on ollut kylmempi. Tehtiin Ronjan kanssa pitkä lenkki, ja matkalla leikittiin kahdenkin eri koirakaverin kanssa.

Nuoriso on jo jonkin aikaa hyppinyt trampoliinilla, heti kun sen matto lakkasi olemasta jäinen. Kesä on tulossa. Tänään on vielä ohjelmassa siivousta, kokeisiin lukua ja yksi nettiyhteyden asennus.

15.4.2005

summa sumarum

Viikko on kulunut sähköturvallisuuden ja ethernetkaapeloinnin merkeissä + kaikenmoisten jokapäiväisten asioitten suunnittelussa. Sähköturvallisuudesta selviää lukemalla, mutta kaapelointia on vielä livenä harjoiteltava ennen koetta. Toivotaan että sormet taipuu ja mittari näyttää vihreää valoa. Paljon on vielä komennettava itseä, että saan luettua riittävästi.

Koiran kanssa naksuharjoitusten alkeet sujuvat hyvin. Kohta on suunniteltava astetta vaikeampi jatko harjoituksille ja yritettävä sitten toteuttaa ne käytännössä. Mukavaa huomata, että tämä alkeishommeli onnistuu!

Tänään oli vaihteeksi työpäivä ja suunnittelimme jo hieman jatkoja koulun päättymisen jälkeenkin. Töissä oli kiva taas tavata mukavia ihmisiä, työpaikka on täysin muuttanut "muotoaan" kun teen siellä eri töitä.

Metsässä on sinivuokkoja, kevät tulee tai siis on. Tälle viikonlopulle on suunnitelmissa pihan haravointia ja muita kotiin suuntautuvia töitä. Vanhempi poika oli saanut kesätyönkin, mikä on hienoa, kun ikää ei ole vielä sitä useimpiin paikkoihin vaadittua 17 vuotta.

Nyt on pakko katsoa Kärpät-Jokerit ottelun loppu! 1.40 jäljellä...

11.4.2005

Onnen varjot

Suomalaiset elokuvat ovat hyviä, pidän tämän päivän näyttelijäkaartista. Onnen varjot oli draamaa, joka varmasti koskettaa lapsettomuudesta kärsiviä erityisesti, mutta myös aviorikoksesta kärisiviä. Pahin mahdollinen seuraus syrjähypystä eli lapsi oman liiton ulkopuolelle kävi elokuvassa toteen.

Positiivisena asiana todettakoon, että kotikylän leffateatteri oli puolitäysi eli yksityistäminen kannatti. Ihanaa, ettei elokuviin tarvitse lähteä joka kerta Tampereelle. Bonuksena mainittakoon, että niillä kerroilla kun olen siellä käynyt, mainoksia ei näytetä alussa, vaan elokuva alkaa suoraan. Muutenkin leffateatteria on uudistettu ajanmukaiseksi; lämpimät popcornit saa kioskista mukaan mutusteltavaksi.


10.4.2005

Operanttia ehdollistamista

Osallistuin eilen Walatin järjestämään naksutinkoulutukseen, jonka piti Clicker Trainers Club Finlandin Tommy Wirén ja Jaana Rajamäki koiriensa kanssa. Vaikuttavaa ja vakuuttavaa mielestäni. Olen hankkinut naksun ja jonkin verran jo käyttänytkin sitä aikaisemmin, mutta tuntui selventävältä nähdä jutut käytännössä, epäselvyyksiä selvisi ja opin uusia asioita.

Joka kerta kun alkaa päästä johonkin asiaan sisälle huomaa kuinka paljon vielä on opittavaa. Joissakin tapauksissa loputtomasti. Operantissa ehdollistamisessa nimenomaan koulutuksen kunnollinen suunnittelu on avainasemassa.

Koulutuksessa kuultu muutama hyvä kommenntti koirista ;)
-missä silmät, siellä ajatus
-ne on yksinkertaisia, mutta ei tyhmiä
Allekirjoitan.

ja tärkein: naksu toiminnasta, palkka paikasta.

Toivottavasti meille Ronjan kanssa ura urkenee tässäkin asiassa. Koirani olisi varmasti fiksumpi yksilö, jos sillä olisi osaavampi kouluttaja emäntänä.

8.4.2005

Uutta energiaa

Perjantai oli taas työpäivä, eikä koskaan tunnu siltä, että viikko olisi lopullaan, kun juuri pääsee uuden tekemisen alkuun. Ensimmäistä kertaa meitä oli täysi kokoonpano paikan päällä ja tunnelma oli leppoisa.
Tajusin, että kuukauden päästä voi jo puhaltaa uudet tuulet kun teoriaopinnot alkaa lähestyä loppuaan. Sitten alkaa työn oppiminen työtä tekemällä, vaikka tietokoneasentajan paperit saankin käteen.

sorminäppäryyttä

Keskiviikkona ja torstaina näpertelimme kaapeleita; tavallisia työasemakaapeleita ja käänteisiä, RJ45-liitinmoduuleitakin tehtiin. Johto lyheni ja sivuleikkureitten käyttö alkoi käydä harjaantuneesti, jossakin vaiheessa analysaattorin valo paloi vihreää. Sorminäppäryys kehittyy. Tekeminen on oikeastaan aika hauskaa. Uudenlaista tekniikkaa vaativa laji.

4.4.2005

Joka toinen päivä

Joka toinen päivä olen täysin väsähtänyt. Luulen, että joku keväinen virus pitää otteessaan. Kipulääkkeet peittävät alleen leijonaosan oireista, jotka sitten puskevat läpi totaalisena väsymyksenä.
Toivon mukaan hoitamattomana tai hoidettuna pariviikkoinen riittäisi.
Tekemättä jäävät tai viivästyvät hommat ärsyttävät.

3.4.2005

Meri sisälläni

Meri sisälläni oli vaikuttava elokuva. Pitkästä aikaa ei-englanninkielinen elokuva pyörii leffateatterreissa. Rinnakkain kulki kaksi tarinaa; täysin ymmärtävän halvaantuneen ihmisen taistelu ja ihmisen, joka lakkasi aivoinfarktien vuoksi ymmärtämästä ja sitämyötä myös taistelemasta.

Ajelin ystäväiseni Tuulan luo katsomaan hänen remontoitua taloaan. Upeaa työtä naisen käsistä, tai pari viimeistä sanaa pitäisi jättää pois ja todeta, että upeaa työtä! Leffan jälkeen pitelin kädessäni viljakäärmettä... sitä suurempaa, Boaa, en uskalla käsiini ottaa.

Sitruunaperhonen

Tänä aamuna näin kevään ensimmäisen perhosen koiralenkillä. Sitruunaperhonen lenteli aurinkoisessa paikassa lumipälvien päällä.

-Jotain hyvää, sillä työn alla on kotona kolme kökköilevää tietokonetta. Yksi oikeastaan on kunnossa, mutta sen langaton ADSL-yhteys ei modeemin nykyisestä olinpaikasta saa kunnolla signaalia. Tuo on kai korjattavissa tekemällä pidempiä piuhoja ja kävelyttämällä modeemia parempaan paikkaan.

Toisessa Firefox ei toimi. Olisikohan turvapäivitys tulossa? Muut selaimet pelittävät.

Kolmannen sain eilen sekaisin (isäni kone), kun aloin säätämään boot.ini-tiedostoa, ja sen uudelleen kirjoittaminen ei auttanut asiaa.

Tässä alkua sunnuntaipäivälle.

2.4.2005

And on the 8th day

On the 8th day God created rockn'n'roll (/Kiss) tuli mieleen kahdeksantena atk-työpäivänäni eilen. Päivä kului suurimmalta osin leppoisasti vanhempia koneita purkaen ja osia lajitellessa. Mitä erilaisemmat -ja hankalammat- koteloratkaisut tulivat oikein tutuiksi.

Mielihyvää lisäsi se, että lounastauolla löysin hyvää pöytäseuraa; tuttu omasta kotikylästä, ja yllättäen selvisi, että meillä on sama sairaus. On aivan eri asia puhua ihmiselle, joka YMMÄRTÄÄ.

Vielä parempi mieli tuli, kun pitkästä aikaa tapasimme kunnolla työn merkeissä ystäväksi tulleen Riikan kanssa. Joimme pari pitkää paikallisessa päivän päätteeksi. Mainittakoon, että opiskelijakaupunginosassa tarjoillaan mallastuotteita opiskelijahinnalla, kun näyttää opiskelijakorttinsa baaritiskillä.

31.3.2005

Soundtrackia

Joissain blogeissa oli listattu soundtrackeja (Näkymä rannalta, Provokaatio... jne jne), asia kolahti ja tässä oma

-Brian Mcfadden: Real to me
-Hurriganes: I will stay
-Scorpions: Wind of change
-AC/DC: Thunderstruck
-Joan Jett: I love rock'n'roll
-Eurythmics: Sweet dreams
-Juice: Kaksoiselämää, Rakkauden ammattilainen
-Minä olen muistanut...
-Pate Mustajärvi: Ukkometso
-CCR: Who stop the rain
-Cranberries: Animal insticnt
-Sweet: Wig-Wam-Bam

Viimeinen ollut suosikkini lapsuudesta saakka! Muuten biisit ovat satunnaisessa järjestyksessä ja nopeasti mieleen pompanneita eli niitä kestosuosikkeja. En tiedä, sopiiko soundtrack kirjoituksiini taustamusaksi, mutta maailmaani se sopii; musaa, josta tulen hyvälle tuulelle (ja menojalka alkaa vipattaa).

29.3.2005

Väsy-mietteitä koiranruokia unohtamattai

Tämän päivän väsymys ei suinkaan johtunut alkaneesta Lähiverkkojen perusteet ja kaapelointi-jaksosta, liekö syynä fibromyalgia tai sitten olen saanut jonkun pöpön. Tosin moni luokallani oli väsähtänyt pitkien pyhien vietosta ;)

Mielialaan sopien netistä tarttui luettavaksi sivustoja kuten: http://www.kipupotilasyhdistys.com/
ja
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/fibromyalgia.html
jossa oli osuva kappale valonkaipuuseeni liittyen:

"Runsas auringonvalossa oleskelu auttaa joitakin fibromyalgiapotilaita. Auringonvalo tuottaa ihossa D-vitamiinia, joka puolestaan korjaa immuunijärjestelmän virhereaktioita. Auringonvalossa oleskelu parantaa myös mielialaa ja ehkäisee masennusta ja apatiaa."

Olen miettinyt myös koiranruoka-asioita turkin hyvinvointiin liittyen, joten jos jollakulla on hyviä vinkkejä asian suhteen, olen oikein vastaanottavainen.
Olen miettinyt Nutro Choice maintenancea tai Franksin ruokia.

28.3.2005

Pyhien aikaa

Pääsiäinen kului rauhallisesti luonnosta nauttien. Pakko vaan vieläkin ylistää kevätauringon valoa ja sen antamaa energiaa!
Ensimmäistä kertaa tänä talvena kamera EI unohtunut kotiin. Sitä samaa hiihtoa ja kelkkailua harrastettiin. Jäällä oli juuri sen verran lunta, että hiihto onnistui hyvin. Kuulun "kevättalven sunnuntaihiihtäjiin", mieheni harrastaa lajia enemmän.

Tulipa tehtyä aikamoinen kevätsiivokin toiseen mökkiin, jossa nyt talvella ollaan asuttu. Lähinnä osallistuin tavaroiden lajitteluun. Roskat paloivat pääsiäiskokossa, jonka tulilla grillattiin muutama makkarakin, vaikka lammasta söimmekin ateriaksi.

Ystävien kanssa vaihdoin ajatuksia puhelimitse.

Saarelle oli tullut paljon mökkiläisiä pääsiäisen viettoon, muuten siellä onkin vaikuttanut aika hiljaiselta. Siis tänä talvena, aikasemmin olemme käyneet n. kerran talvessa pojan jääkiekko ja isän jääkiekkovalmentaja ja -huoltaja harrastusten vuoksi.

KOIRA BOXISSA - eli matkat sujuivat ensimmäistä kertaa niin, että koira oli omassa kuljetuslaatikossaan. Menomatkalla pysähdyksiä tuli kolme, tullessa ei tarvinnut koiran takia pysähtyä kertaakaan.

Tänään kotiuduttuamme leivoin rahkapiirasta ja pyysin vanhempani kahville. Pitänee alkaa orientoitumaan huomenna alkavaan Tietoliikenteen ja kaapeloinnin jaksoon. Sähköturvallisuus 3kin tulee nyt huhtikuussa suoritettavaksi.

25.3.2005

Pääsiäisen aloitus

Epäselvä näyttötehtävä ja koko näyttökoe meni osaltani täysin virheettömästi. Tulevilta tietokoneasentajilta tuo Ohjelmistojen käyttö ja asennus-osuus jäänee pois. Moni ryhmästämme kritisoi sitä jo nyt, mutta tänä lyhyenä aikana harjoittelijana työskennellessäni olen jo todennut esim. MS Outlookin hallitsemisen tärkeäksi, kun olen säätänyt käyttäjille s-postiasetuksia.

Perjantainen työpäivä kului suurelta osin oman koneen säätöihin, toisaalta pitäisihän oman työvälineen olla trimmissä.

Aloitin pääsiäisen ruokakaupan ohella kukkatorilta ja pikkunarsissit + keltaiset tulppaanit antavat kotiin pääsiäistunnelmaa.

Illalla antauduimme Hurriganes muisteloihin, kun kävimme katsomassa Remun keikan. Tuli samalla tutustuttua paikalliseen uuteen biletyspaikkaan, Onnelaan. Tuskin sinne tulee mentyä uudelleen, ikäjakauma ei yltänyt juurikaan omaan ikäluokkaan saakka. Hurriganesia katsomassa taas suurin osa oli omaa ikähaarukkaa eli väkeä joka on rokkaillut Hurriganesin tahtiin nuoruudessaan. Iltaa tuli vietettyä muutamien kaveripariskuntien kanssa, joihin törmättiin konsertissa ja jatkoilla.

Tänään anoppi tarjosi pääsiäisruuan meille ja miehen siskon perheelle. Nyt pitää vaan nauttia pitkästä vapaasta, viimeiset kelkkailusäätkin ovat käsillä.

23.3.2005

Epäselvä näyttötehtävä ja kippokutsut

Ohjelmistojen käytön ja asennuksen näyttökoe vaikutti helpolta, tosin toinen koetehtävistä oli määritelty erittäin epäselvästi, joten tulkinnanvara opettajilla arvostellessa on varmasti laaja.

Koulupäivä oli lyhyt ja iltapäivällä maistuivat kunnon päiväunet. Illalla kävin yllätysvieraana Tupperware-kutsuilla Juusonrannassa. Aikoinaan tuppereita tuli pidettyä ja käytyä paljon, nyt astiat ovat muuttuneet ulkonäötään ajan hengen mukaisiksi.
Jostakin syystä tupperimuovi tuntuu maistuvan koiralle, joten joitain kansia olen viime aikoina tilaillut uudestaan.

Huomenna on vaihteeksi työpäivä, ja näyttäisi Remu & Hurriganes olevan Waltikassa, pitänee miettiä lähtisimmekö aloittelemaan pääsiäistä sieltä!

22.3.2005

Kirkasvaloa

Onneksi jouduin aamulla kävelemään pankkiautomaatille. Sain annoksen ihanaa kirkasta kevätauringon valoa. Viime aikoina olen huomannut kuinka riippuvainen olen valosta, tummina päivinä olokin on vähäenergisempi.

Kirkasvalolampun hankkiminen pimeän vuodenajan pelastajaksi on ollut monena syksynä mielessä, mutta en tajua milloin aamuisin ehtisin valoa ottamaan. Töihin heräämisen jälkeen aamu on pelkkää liikumista paikasta A paikkaan B, enkä istu paikoillani varttiakaan.
Nyt pitkän valoisan ajan aikana suurinpiirtein ON KEKSITTÄVÄ keino jolla asettua töihinlähtö-aamuina hetkeksi paikoilleen.
Jopa työpaikkani kirjastossa on huili niminen soppi, johon on sijoitettu kirkasvalolamppu.

Pimeänä aikana poltan paljon kynttilöitä, niitten tuoma tunnelma pehmentää synkkyyttä ja antaa tuiketta mielialaankin.

20.3.2005

Muumimukit

Teekuppivarastoni alkaa olla kolhiintunut ja koostuu sekavankirjavan erilaisista kupeista. Tämä kirjoitus ei siis viittaa sateenkaarikansaan, vaikka otsikko olisikin osuva. Päätin varustaa kaappini Arabian muumimukeilla, jos en kerralla, niin pikkuhiljaa. Pikkumyy on ensimmäinen hankintani.

Ala-asteen ensimmäinen (ja siten mieleenpainuva) opettajani, Kirsti Hämeenniemi, piirsi opetuksensa ohessa asioita taululle muumihahmojen avulla. Tove Janssonin sadut eivät kuuluneet lapsuuteeni, mutta omien lasten lapsuuteen kyllä. Kiitos japanilaisen piirrossarjan ja sitämyötä muumikirjojen.

Muumien kautta olen tutustunut myös Tove Janssonin kuvataiteeseen - ja elämäänkin jonkin verran. Ehkä tässä kuitenkin on palanen sateenkarielämänkin makua. Muumi-juhlarahakin koristaa kirjahyllyäni, joten muuminmakuiset aamuteet ovat paikallaan ;)

kaikenlaista...

Polvipotilaana hissutellessa sain huomata kuinka oppivainen koiramme onkaan kun kyse on sen omista iloista; nyt se osaa jo avata ulko-ovenkin kahvasta. Pitänee totuttautua kulkemaan avaimet taskussa, ovi on pidettävä lukossa vaikka joku olisikin kotona.

Viikonloppu alkoi juhlistamalla kummipoikamme Eetun nimipäivää. Kyläily-ilta venyi aika pitkäksi ja miesväki ehti käväistä saunassakin. Lauantaina suuntasimme taas mökille. Talvilämmitys käy jo rutiinilla ja tulikiviuuni lämmittää mökin miinusasteista normaaliin sisälämpötilaan n. kolmessa tunnissa. Auringonpaistetta ei tälle viikonlopulle riittänyt, mutta kelkkailu ja jäällä liikkuminen maistui silti mukavalle. Varsinkin nuorempi poika kaverinsa kanssa viihtyi hyvin kelkan kahvoissa.
Minun bravuureihini kuuluu ajaa köröttelyvauhtia mies perässä istumassa ja koira meidän välissä :)

Tänään oli Haka Gymin liikuntajuhla, jossa vanhemman pojan ohjaama break-ryhmäkin esiintyi. Se kuitenkin alkoi jo ennen kotiutumistamme.

Pian olisi aika siirtyä tietokoneella tehtävään ikävimpään asiaan eli laskujen maksuun, toisaalta näin tehtynä se on ehkä mukavin ja helpoin tapa em asian hoitamiseen.

16.3.2005

Kipua, mutta jotain hyvääkin

Viime päivinä elämistä on haitannut venähtänyt nivelside polvessa. Tänään tehtiin röntgentutkimuksia. Pitäisi tuon parantua pikkuhiljaa, toivotaan.

Viime aikojen hyviin töihin kuuluu lippujen varaaminen Deep Purplen konserttiin 21.5. Onnistuin varaamaan mukavan majoituksenkin aivan festareitten läheltä. Junahotellissa en ole vielä koskaan yöpynytkään, toivottavasti höyryjunan makuuvaunussa on sitä jotain vanhan ajan romantiikkaa.

Yöt ovat vielä kylmiä, mutta kevään tulon aistii. Päivä-aikaan lumi sulaa ja katolta putoilee lunta alas. Tuntuu, että kevät on menossa nopeasti. Kuitenkin tähänkin viikkoon mahtunee peräti kolme koetta ja ensi viikkoon yksi näyttökoe. Eli tekemistä on.

Tänä iltana on edessä käynti anoppilassa.

14.3.2005

Paha maa


Paha maa
oli tämän illan elokuvakokemukseni. Odottelinkin sitä tänne kotikylän elokuvateatteriin. Hyvä, että kaupungin ylläpitämä elokuvateatteri sai yksityisen omistajan ja leffoja näkee vielä täälläkin.

Aikamoinen vyyhti lähti vyörymään kopiokoneella tehdystä 500€:n setelistä, josta elokuvan juonen kehittymisen alkoi. "Pahuuden" seuraamukset näytettiin jopa naturalistisin piirtein, mutta se tekee kaikkien räiskintäfilmien vastapainoksi hyvää. (...Tottakai pidin Kill Bill 2:sta, mutta sen edustama viihteen ala ei sovi tämän rinnalle arvioitavaksi.)

Nauruntirskahduksia ei katsomosta kuulu, mutta silti kaksituntinen täynnä toimintaa ja vaikeita tunteita.

Se kevätaurinko

Lauantaina koirankarvat kävivät kimppuuni oikein urakalla, kevätauringolla kun on tapana näyttää pieninkin pölyhiukkanen. Kevättä tietää tämä karvanlähtöaikakin. Muistin antaa perheen kaikille neljällä jalalla käveleville matokuurit.

Illalla sain seurakseni Tarjan vauvansa ja koiransa kanssa, joten ilta hurahti mukavasti jutellessa.

Sunnuntaina yritin opiskella, mutta ainakin iltapuolella uni vei voiton. Lieko syynä herkkuttelu paikallisessa kiinalaisessa. Hyvä olo ja täysi maha turruttaa.

11.3.2005

Trojan.StartPage

Trojan.StartPage on tämän päivän kirosanani. Ikävää, etten vielä ehdi tehdä töitä kuin yhden päivän viikossa; tuppaa jäämään asioita kesken. Aloittelijan hitauskin siinä kaupan päälle aikaa viemässä. Tällä alalla virusten kanssa pääsee takuuvarmasti kisailemaan riittämiin ja mielenkiintonsa rajamaille saakka, nyt ja tulevaisuudessa.

Pitäisi kuitenkin unohtaa työ ja orientoitua opintojen suuntaan; ensi viikolla on kaksi tenttiä. Ja vielä olisi viikonloppukin vietettävänä! Ja vieläpä ihan "leskenä".

Tämän leskiviikonloppuni aluksi löysin blogilistalta aivan
ihanan kirjoituksen :)
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kangaslu/post43.htm
Ei ole munkaan mies sanonut, EI.

10.3.2005

flunssaa

Eilen olin uupunut ja nuutunut ja pikku kuumeessa. Katselin digiboxin
kovalevyltä lempisarjani Holby Cityn sairaalan jaksoja ja nukuin vuorotellen.

Tänään jaksoin kammeta itseni kouluun ja olo on paljon pirteämpi. Aktiviteetit kuitenkin rajoittuvat koiralenkkiin ja sohvaperunana olemiseen.

Huomenna on työpäivä, ja sain varattua itselleni kurssikirjan Akateemisesta, jonka aion kätevästi matkalla poimia mukaani.

Vanhempi poika jatkaa 10-vuotista harrastustaan, jääkiekkoa, vuoden tauon jälkeen ja oli tänään toisissa treeneissään.

Osa perheestä on flunssassa, toivotaan että pöpö menee ohi nopeasti.

8.3.2005

Naistenpäivää

Naistenpäivänä onnitteluja sateli; opiskelukaverilta, kotona pojilta ja heidän kavereiltaan, mies toi kukkia... Vanhempi poika kertoi, että lukiossa tytöt saivat etuilla ruokajonossa ja jälkkäriksi heille oli neekerinsuukot. Ihan mukavaa, että naistenpäivää vietetään, löysin sen historiasta kertovan artikkelin netistä täältä.

Illalla olin kouluttamassa koiraani Walatin toko-ryhmässä, jota viitseliäs naapurimme, Tarja, vetää. Hiihtolomatauon jälkeen (kun en kotonakaan paljoa koulutellut) Ronja suunnilleen pyöritteli päätään ja kyseli, että "Mikä ihmeen koirakoulu?". Sivulletulot ja seuraaminen tapahtui aluksi vähän kuin ensimmäistä kertaa.

En ehtinyt katsomaan ystäväni Riikan poikien mäkihyppykisoja, mutta kuulemma hyvin olivat menestyneet. Onnea vaan pojille!

Olen ollut niin pahuksen väsynyt aamuisin, lieneekö kevätväsymystä. Pitää aloittaa raudan ja vitamiinien syönti. Kevätaurinko antaa puhtia ja energiaa, silloin kun siitä pääsee nauttimaan.

7.3.2005

Avioliitto täysi-ikäiseksi

Tänään on 18-vuotis hääpäivämme. Juhlistettiin sitä pienimuotoisesti käymällä syömässä. Kahtena edellisenä hääpäivänä olemmekin olleet matkalla Italian alpeille Livignoon, ei hääpäivän vuoksi vaan perheen yhteisille laskettelumatkoille.

Nähtäväksi jää mitä "täysi-ikäisyys" tuo tullessaan. Kaikenmoista on matkan varrelle mahtunut. Onko aikuinen liitto niinkuin viini joka paranee kypsyessään vai yhdistyykö nuoruus ja hullus kun vihdoin saa seistä ravintolajonossa?

Koulussa jatkoimme Accessin opiskelemista ja päivän päätteeksi olin aika väsynyt. Em johtui varmaan
fibromyalgiasta
, jota joudun sietämään. Naapurissa käynti koulun jälkeen piristi ja hyvästä ruuasta tuli hyvä olo. Naapurin koira käy omamme kanssa leikkimässä pihatarhassa aina silloin tällöin.

Tänään taitaa olla elokuva-ilta, jotain Angelina Jolieta sieltä tulee.

**Pieni lisäys: Hävisin juuri 100€:n vedon, nimittäin Jennifer Lopeziahan sieltä tulee. Mieheni on ollut viime aikoina monesti väärässä ja juuri nyt uskalsin lyödä vetoa tuosta elokuvan pääosan esittäjästä.**

6.3.2005

loppuviikko

Viikonloppu alkoi koko perheella perjantai-iltana liikunnan merkeissä. Olin vesihölkässä, mieheni hiihti, nuorempi poika lasketteli ja vanhemmalla oli break-ryhmä ohjattavana.

Hyvä tapa nollata työviikko, perjantaina juostiinkin töissä moneen suuntaan ja osa hommista jäi selvitystä vaille.

Vesihölkästä (ja muusta vesiliikunnasta) voi lukea lisää täältä:
http://www.vesiliikunta.com/main.html
Hankin kesällä vesivyön mökille, ja sen jälkeen olen ollut koukussa vesijuoksuun.

1,5 vuotias kummipoikamme tuli meille lauantaina hoitoon ja oli myös yön. Pikkulasta on mukava välillä saada lainaan, ja mikä parasta lainan voi palauttaa! Muistuu mieleen entiset ajat, ja saa nauttia samasta sopivin annoksin, mutta oma rauha palautuu taas vauvelin lähdettyä.

Sää on mitä kaunein, kohta aion suunnata koiran kanssa lenkille ja lenkkisaunaan. Sitten saammekin mieheni siskon kyläilemään.

3.3.2005

Synttärihumua

Viimeiset kaksi päivää on juhlittu nuorimmaisen 14-vuotis synttäreitä. Syntymäpäivät on oiva syy kutsua ystäviä ja sukua kylään ja tuntuu juhla olevan kovin tärkeä teinille itselleenkin. Vielä on yhdet juhlat tiedossa sunnuntaina asian tiimoilta.

Vaikka juhlien laittamisessa on jonkin verran vaivaa, se palkitsee; on mukavaa tavata läheisiään rennoissa merkeissä. Varsinkin kun nykyään työ ja harrastukset + muut velvollisuudet vie "tavallisen" ajan suhteellisen laskelmoidusti.

Sää on ollut kaunis ja odotankin viikonloppua, josko pakkanen hellittäisi ja voisi nauttia luonnosta ulkoillessa ihanassa kevätauringonpaisteessa. Mielessä on vielä viime viikonloppuinen hiihtely mökillä järven jäällä ja moottorikelkalla ajelu.

1.3.2005

Työntäyteinen päivä

Harjoittelu sihteerin ammatista tietokoneasentajaksi tuntuu kerrassaan mahtavalta, vaikkakin teoria ja käytännön harjoitukset koulussa antavat vaan pohjan työssäoppimiselle. Tänään väkästin yhtä konetta koko päivän ja pähkinää riitti purtavaksi.

Töitten jälkeen kotisohvalla makaaminen maistui, mutta koiran kanssa tehty lenkki pirtsakassa pakkasessa auttoi asiaa.

Koiran suhteen on tapahtunut edistystä; kuljetuslaatikko, jonka hankimme autoon oli aluksi niin pelottava koiran mielestä, että ilman kattoakin makuualustaksi asetettuna siellä oli mahdotonta käydä. Tänään hän (koiramme Ronja) meni omatoimisesti ottamaan sinne iltanokoset! Ehkä boxi voidaan lähiaikoina siirtää autoon, mikä helpottaa kulkemista huomattavasti.