Suomalaiset elokuvat ovat hyviä, pidän tämän päivän näyttelijäkaartista. Onnen varjot oli draamaa, joka varmasti koskettaa lapsettomuudesta kärsiviä erityisesti, mutta myös aviorikoksesta kärisiviä. Pahin mahdollinen seuraus syrjähypystä eli lapsi oman liiton ulkopuolelle kävi elokuvassa toteen.
Positiivisena asiana todettakoon, että kotikylän leffateatteri oli puolitäysi eli yksityistäminen kannatti. Ihanaa, ettei elokuviin tarvitse lähteä joka kerta Tampereelle. Bonuksena mainittakoon, että niillä kerroilla kun olen siellä käynyt, mainoksia ei näytetä alussa, vaan elokuva alkaa suoraan. Muutenkin leffateatteria on uudistettu ajanmukaiseksi; lämpimät popcornit saa kioskista mukaan mutusteltavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti