Helpotuksen huokaus

Tänään tuntuu, että kaikki on pitkästä aikaa kunnossa. Kodin juoksevia asioita on järjestelty, ja pääsin läpi Sähköturvallisuus 3 näyttökokeesta! Opiskelujen myötä on jäljellä enää yksi näyttökoe ja pari tavallista koetta.

Sima on pullotettu (taitaa valmistua hieman jälkijunassa) ja vapunaikakin tästä käynnistynee. Huomenna koeajan työmatka-auto-ehdokkaan (miten tuo sanahirviö sitten kirjoitetaankaan?) ja sitä rataa. Vaatekasoja lojuu pitkin taloa, mutta kaikki hyvin kuitenkin.

Uusista asioista saa uusia inspiraatioita. Pihakaulusteita hankkimaan halajaisi mieli.

Espoossa pidetyn Edelfeltin jalanjäljillä-näyttelyn purkamisen jälkeen yksi työni on ollut kateissa, pitää alkaa metsäsätää sitäkin.

ylipirteitä ja vähemmän pirteitä potilaita

Selviydyin tämänpäiväisestä kaapelointikokeesta hyvin. Toivottavasti näyttö ensi viikolla menisi myös putkeen! Muistiinpanoja siinä ei saa käyttää, mutta on hyvä opetella kaapelointeja ulkoa, jospa siitä on myöhemmin hyötyä. Tai varmasti on.

Menin pienen tauon jälkeen vesihölkkään. Tuntui ihan taivaalliselta, ja ihmettelin mistä moinen tauko harrastuksessa... Taisin kuitenkin ottaa liian kovan treenin, kun tulin kipeäksi sen jälkeen. Tämä ilta menikin sitten rauhallisesti sohvalla tv:tä katsellen.

Mieheni käy iltarasteilla, ja tänään oli mukana ystävä, joka hyytyi jo alkumatkasta. Kuulemma sitten syksyllä paremmassa kunnossa uudestaan ;) En onneksi ole ainoa, jota pieni rapautuminen vaivaa.

Tänään piti käydä päivittämässä isän koneen bios ja asentamassa modeemille oikea XP-ajuri, mutta homma jäi siihen, että etsin tarvittavat tiedostot kotona netistä ja aion tehdä lopun huomenna. Itseltä ei saa vaatia liikaa, luinhan eilen kokeisiin vielä puolen yön jälkeen.

Koirapotilaamme vaikuttaa ylipirteältä. Ainakin se on parantumisen merkki. Kauluriakaan ei ole tarvinnut käyttää, sillä Ronja ei nuoleskele haavaansa. Toisaalta yli-energinen koira, jonka ei voi antaa purkaa energiaansa, on rasittava. Mutta, pian päästään tutustumaan agilityn alkeisiin, jospa sitten energiat kuluvat.

Nyt kun on kevät, tekee mieli kaikenmoisia uudistuksia, ja varmasti jotain toteutuukin. Tuskin maltan odottaa, että pääsen toteuttamaan suunnitelmiani!

loppuviikon päiväkirjaa

Sähköturvallisuuskokeessa nipin napin aika riitti. Jätin tekemättä tehtävän, jossa pyydettiin piirtämään jotakin auton moottoriin liittyvää. Toivon, että löytämäni vastaukset kysymyksiin olisivat oikeita, jotta siitäkin kokeesta pääsisi eroon.

Perjantaisena työpäivänä yhteydenotot atk-tukeen olivat mielenkiintoisia tapauksia ja sain käyttää oppimaani. Huomasin myös, että lisääkin tietoa ja taitoa tarvitaan eli oppia ikä kaikki. Olen aivan oikealla alalla nyt ja mieli on hyvä siinä suhteessa.

Tänä aamuna oli ilo nukkua pitkään. Näimme mieheni eläkkeelle jääneen työkavarin, Matin, kauppareissulla ja poimimme hänet kyytiin ja kylään samalla kertaa. Päivä kului mukavasti; mieheni laittoi ruokaa jutustelun lomassa. Illaksi olin saanut kutsun naapuriin. Maistelimme dippiä viinin kera ja juttelimme koirajuttuja. Lainasin Pertti Vilanderin agilitykirjan kotiin luettavaksi.
Kunhan saan koirapotilaani paranemaan, pitänee kokeilla agilityn alkeita kotitarhassa ennen alkeiskurssin alkua.
Jostakin syystä sairaallakin (tai toipumassa olevalla) koirallamme näyttää virtaa riittävän, ja nyt pitää vaan toppuutella ainakin tikkien poistoon saakka.

sairaanhoitoa ja sähköä

Eilen vein koirani, Ronjan, sterilisaatioon. Se oli hyvä tehdä nyt kahden juoksun jälkeen, hormonitoiminta on jo vakiintunut eikä se enää vaivaa suuremmin heilahteluin leikkauksen jälkeen.
Eläimet ovat suloisia toipilaita. Tosi reippaasti koirulikin käveli autolle herättyään nukutuksesta ja matkusti kotimatkan. Ilta meni aika uneliassa merkeissä, mutta tänään on nähtävillä toipumisen merkkejä; kissojen vahtiminen ja ruokakin on maistunut.
Parin viikon sisällä on tikkejen poisto ja sitten voi pikkuhiljaa palata normaaliin rytmiin.

Kodin juoksevien asioitten hoitamisen lisäksi (joita nyt on!) olen perehtynyt sähköturvallisuuden lukemiseen. Koe on huomenna. Tuntuu oudolta opiskella asiaa, johon ei ole minkäänlaista peruskoulutusta. Toivottavasti sähköalan kaaviot yms. laskut eivät tule koetehtäviksi, niistä en selviä. Osallistuin tänään kaapeloinnin "kenraaliharjoituksiin", mutta kokeen teen vasta ensi viikolla, onneksi se ei vielä ole näyttökoe.

kesän makua

Lauantai oli huhtikuun lämmin päivä, Aamulehden mukaan ei kuitenkaan ennätys mennyt rikki, jonain vuonna on ollut vielä pari astetta lämpimämpää. Vietimme päivää pihatöiden merkeissä; haravointia ja oksien leikkuuta. Koira oleili kanssamme pihassa vapaana, eikä edes yrittänyt pakosalle.

Työn jälkeen siirsimme puutarhatuolit talon eteläpäätyyn, jonne aurinko paahtaa. Siinä oli mukava oleilla kevätterassilla valkoviiniä siemaillen. Naapurikin liittyi joukkoon.

Tänään tuuli on ollut kylmempi. Tehtiin Ronjan kanssa pitkä lenkki, ja matkalla leikittiin kahdenkin eri koirakaverin kanssa.

Nuoriso on jo jonkin aikaa hyppinyt trampoliinilla, heti kun sen matto lakkasi olemasta jäinen. Kesä on tulossa. Tänään on vielä ohjelmassa siivousta, kokeisiin lukua ja yksi nettiyhteyden asennus.

summa sumarum

Viikko on kulunut sähköturvallisuuden ja ethernetkaapeloinnin merkeissä + kaikenmoisten jokapäiväisten asioitten suunnittelussa. Sähköturvallisuudesta selviää lukemalla, mutta kaapelointia on vielä livenä harjoiteltava ennen koetta. Toivotaan että sormet taipuu ja mittari näyttää vihreää valoa. Paljon on vielä komennettava itseä, että saan luettua riittävästi.

Koiran kanssa naksuharjoitusten alkeet sujuvat hyvin. Kohta on suunniteltava astetta vaikeampi jatko harjoituksille ja yritettävä sitten toteuttaa ne käytännössä. Mukavaa huomata, että tämä alkeishommeli onnistuu!

Tänään oli vaihteeksi työpäivä ja suunnittelimme jo hieman jatkoja koulun päättymisen jälkeenkin. Töissä oli kiva taas tavata mukavia ihmisiä, työpaikka on täysin muuttanut "muotoaan" kun teen siellä eri töitä.

Metsässä on sinivuokkoja, kevät tulee tai siis on. Tälle viikonlopulle on suunnitelmissa pihan haravointia ja muita kotiin suuntautuvia töitä. Vanhempi poika oli saanut kesätyönkin, mikä on hienoa, kun ikää ei ole vielä sitä useimpiin paikkoihin vaadittua 17 vuotta.

Nyt on pakko katsoa Kärpät-Jokerit ottelun loppu! 1.40 jäljellä...

Onnen varjot

Suomalaiset elokuvat ovat hyviä, pidän tämän päivän näyttelijäkaartista. Onnen varjot oli draamaa, joka varmasti koskettaa lapsettomuudesta kärsiviä erityisesti, mutta myös aviorikoksesta kärisiviä. Pahin mahdollinen seuraus syrjähypystä eli lapsi oman liiton ulkopuolelle kävi elokuvassa toteen.

Positiivisena asiana todettakoon, että kotikylän leffateatteri oli puolitäysi eli yksityistäminen kannatti. Ihanaa, ettei elokuviin tarvitse lähteä joka kerta Tampereelle. Bonuksena mainittakoon, että niillä kerroilla kun olen siellä käynyt, mainoksia ei näytetä alussa, vaan elokuva alkaa suoraan. Muutenkin leffateatteria on uudistettu ajanmukaiseksi; lämpimät popcornit saa kioskista mukaan mutusteltavaksi.

Operanttia ehdollistamista

Osallistuin eilen Walatin järjestämään naksutinkoulutukseen, jonka piti Clicker Trainers Club Finlandin Tommy Wirén ja Jaana Rajamäki koiriensa kanssa. Vaikuttavaa ja vakuuttavaa mielestäni. Olen hankkinut naksun ja jonkin verran jo käyttänytkin sitä aikaisemmin, mutta tuntui selventävältä nähdä jutut käytännössä, epäselvyyksiä selvisi ja opin uusia asioita.

Joka kerta kun alkaa päästä johonkin asiaan sisälle huomaa kuinka paljon vielä on opittavaa. Joissakin tapauksissa loputtomasti. Operantissa ehdollistamisessa nimenomaan koulutuksen kunnollinen suunnittelu on avainasemassa.

Koulutuksessa kuultu muutama hyvä kommenntti koirista ;)
-missä silmät, siellä ajatus
-ne on yksinkertaisia, mutta ei tyhmiä
Allekirjoitan.

ja tärkein: naksu toiminnasta, palkka paikasta.

Toivottavasti meille Ronjan kanssa ura urkenee tässäkin asiassa. Koirani olisi varmasti fiksumpi yksilö, jos sillä olisi osaavampi kouluttaja emäntänä.

Uutta energiaa

Perjantai oli taas työpäivä, eikä koskaan tunnu siltä, että viikko olisi lopullaan, kun juuri pääsee uuden tekemisen alkuun. Ensimmäistä kertaa meitä oli täysi kokoonpano paikan päällä ja tunnelma oli leppoisa.
Tajusin, että kuukauden päästä voi jo puhaltaa uudet tuulet kun teoriaopinnot alkaa lähestyä loppuaan. Sitten alkaa työn oppiminen työtä tekemällä, vaikka tietokoneasentajan paperit saankin käteen.

sorminäppäryyttä

Keskiviikkona ja torstaina näpertelimme kaapeleita; tavallisia työasemakaapeleita ja käänteisiä, RJ45-liitinmoduuleitakin tehtiin. Johto lyheni ja sivuleikkureitten käyttö alkoi käydä harjaantuneesti, jossakin vaiheessa analysaattorin valo paloi vihreää. Sorminäppäryys kehittyy. Tekeminen on oikeastaan aika hauskaa. Uudenlaista tekniikkaa vaativa laji.

Joka toinen päivä

Joka toinen päivä olen täysin väsähtänyt. Luulen, että joku keväinen virus pitää otteessaan. Kipulääkkeet peittävät alleen leijonaosan oireista, jotka sitten puskevat läpi totaalisena väsymyksenä.
Toivon mukaan hoitamattomana tai hoidettuna pariviikkoinen riittäisi.
Tekemättä jäävät tai viivästyvät hommat ärsyttävät.

Meri sisälläni

Meri sisälläni oli vaikuttava elokuva. Pitkästä aikaa ei-englanninkielinen elokuva pyörii leffateatterreissa. Rinnakkain kulki kaksi tarinaa; täysin ymmärtävän halvaantuneen ihmisen taistelu ja ihmisen, joka lakkasi aivoinfarktien vuoksi ymmärtämästä ja sitämyötä myös taistelemasta.

Ajelin ystäväiseni Tuulan luo katsomaan hänen remontoitua taloaan. Upeaa työtä naisen käsistä, tai pari viimeistä sanaa pitäisi jättää pois ja todeta, että upeaa työtä! Leffan jälkeen pitelin kädessäni viljakäärmettä... sitä suurempaa, Boaa, en uskalla käsiini ottaa.

Sitruunaperhonen

Tänä aamuna näin kevään ensimmäisen perhosen koiralenkillä. Sitruunaperhonen lenteli aurinkoisessa paikassa lumipälvien päällä.

-Jotain hyvää, sillä työn alla on kotona kolme kökköilevää tietokonetta. Yksi oikeastaan on kunnossa, mutta sen langaton ADSL-yhteys ei modeemin nykyisestä olinpaikasta saa kunnolla signaalia. Tuo on kai korjattavissa tekemällä pidempiä piuhoja ja kävelyttämällä modeemia parempaan paikkaan.

Toisessa Firefox ei toimi. Olisikohan turvapäivitys tulossa? Muut selaimet pelittävät.

Kolmannen sain eilen sekaisin (isäni kone), kun aloin säätämään boot.ini-tiedostoa, ja sen uudelleen kirjoittaminen ei auttanut asiaa.

Tässä alkua sunnuntaipäivälle.

And on the 8th day

On the 8th day God created rockn'n'roll (/Kiss) tuli mieleen kahdeksantena atk-työpäivänäni eilen. Päivä kului suurimmalta osin leppoisasti vanhempia koneita purkaen ja osia lajitellessa. Mitä erilaisemmat -ja hankalammat- koteloratkaisut tulivat oikein tutuiksi.

Mielihyvää lisäsi se, että lounastauolla löysin hyvää pöytäseuraa; tuttu omasta kotikylästä, ja yllättäen selvisi, että meillä on sama sairaus. On aivan eri asia puhua ihmiselle, joka YMMÄRTÄÄ.

Vielä parempi mieli tuli, kun pitkästä aikaa tapasimme kunnolla työn merkeissä ystäväksi tulleen Riikan kanssa. Joimme pari pitkää paikallisessa päivän päätteeksi. Mainittakoon, että opiskelijakaupunginosassa tarjoillaan mallastuotteita opiskelijahinnalla, kun näyttää opiskelijakorttinsa baaritiskillä.