Juhlat jatkuu

...nimittäin toisillä häillä. Nyt miehen serkku menee naimisiin. Elokuun viimeinen viikonloppu on sateinen ja hääpäiväkin on aika kostea, mutta ainoa sadekuuro kuitenkin osuu vihkimisen ajaksi; Altti ja Saila saavat toisensa sateenvarjojen alla sen saman omenapuun katveessa, jossa heidän poikansa noin vuosi sitten kastettiin.
Loppuilta on poutainen ja lämminkin. Elokuun ilta pimenee ja monet kymmenet ja taas kymmenet kynttilät ja tallilyhdyt valaisevat hääpaikan pihapiirin tunnelmallisesti. Näkymä on kertakaikkiaan kaunis.

Juhlat

Elokuu oli juhlien aikaa. Äiti täytti 70.
Aiemmin olin luvannut järjestää juhlat meillä, mutta onneksi se ei totetunut. Sairastuin nimittäin karmeaan flunssaan ja sain pitkän sairasloman. En millään olisi jaksanut järjestää juhlia. Jaksoin kuitenkin auttaa jonkin verran.
Oli kiva tavata sukulaisia.

Mies kotiutui Nesterallista ja toinen poika Alanyasta. Perhe oli koolla juhla-aamuna. Itse kävin edellisiltana kuuntelemassa Heli Laaksosta Paperitytön Ehtoossa. Ihailen Heliä suuresti. Ihana runoilija.

Juhlapäivä oli kaunis. Venäjän metsäpalojen hajut oli onneksi menneet ohi ja vasta illalla tuli rankkasadekuuro. Koko päivän oli kaunis sää, ja voitiin oleilla pihalla. Isä oli varta vasten nähnyt niin paljon vaivaa kotitalon pihan kaunistamiseen ja kunnostamiseen.

International

Samaan aikaan kun vanhempi lapseni laskeutui Alanyan kamaralle (Turkkissa ei vielä sillon räjähdellyt ) menimme mökkinaapurin häihin Ruoveden kirkkoon, elokuun 12.

Hääpari saapui Englannista, jossa asuu. Osa vieraista tuli sieltä, jotkut Ruotsista, USAsta, Japanista, Australiasta. Ruoveden leirintäalueen mökit ja Liera olivat täyteen varattuja.
Seremonia kirkossa oli vähän erilainen totutusta, mutta pappi kaksikielisyydessään aika huvittava. Tämä nyt vaan mun mielipiteeni. Hääpari oli kaunis kuten suomalainen kesäiltakin.

Serkuilla

Mies menee serkkunsa kaksipäiväisiin polttareihin ja minä lähden omalle serkulleni Mikkeliin katsomaan mitä kenneliin kuuluu.

Pirjon luona on kaikkia muitakin ihania eläimiä, kuten kuvassa oleva Aappo-aasi. Maalla on mukava tunnelma ja eläimet on rauhallisia ja lempeitä luonteeltaan. Kyläily on on oikein onnistunut ja siitä jää hyvä mieli.

Kun palaan kotiin, on kesälomani viimeinen päivä. Työt kutsuu ja arki alkaa.

Allu 30vee ja tervettä raivoa

Maisemamaalauksen katkaisee tuttavan pippalot. Paikalle on järjestetty Dominakin ;) ja
juhlat ovat hauskat, savustettu possu maistuu.

Valkeakoskella on musiikkitapahtuma, Pelle Miljoonan keikka on kiva, mies ei revittele minään teini-ihanteena, vaan meno on mukavan regeetä.

Mutta siippa tekee ikävän eleen. Ei jaksa. Sen kerran kun minä lähden viihteelle, se possu on väsyttänyt itsensä jo edellisiltana ja nyt se sanomatta mitään katoaa kotiin nukkumaan ennen puolta yötä. Mä oon niin pettynyt. Taksijonokin on valtava. Kun siinä verissähampain kävelen kotiin kitkeriä tekstareita kirjoitellen, päätän heittää 10 litraa kylmintä vettä mitä tänä kuumana kesänä hanasta tulee sen kavereittensa kanssa edellisenä iltana itsensä väsyttäneen vaimoansa laiminlyövän juhlijan päälle.

Niin teen, ja se vaan vaihtaa surkeena sängystä sohvalle "mä oon ihan märkä" ja jatkaa unia, enkä saa edes riitaa aikaan.

...Sunnuntaina ajan takaisin mökille viikoksi rauhoittumaan ja maalamaan Ruoveden maisemia.