Tänään koiralenkillä näin useilla pihoilla, parvekkeilla ja ikkunoilla tuikkivan muistokynttilöitä Jokelan koulusurman uhreille ja heidän läheiseilleen. Sain siitä eilen tekstiviestin ja lähetin edelleen mahdollisimman monelle tuttavalle. Oma kynttilä palaa vieläkin ikkunalla. Pieni yhteinen ele, tärkeä kuitenkin. Otamme osaa, näin ei olisi saanut käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti